Tuonetar on alamaailman kuningatar suomalaisessa mytologiassa.

Tuonetar on Tuonin vaimo, yhdessä he hallitsevat tuonelaa.

Kalevalassa Väinämöinen saapuu heidän valtakuntaansa ja Tuonetar on iloinen voidessaan tarjota hänelle kultaisen olutkupin, mutta kun Väinämöinen katsoo tarkemmin, hän näkee, että se on oikeasti mustaa myrkkyä, joka on tehty sammakon kuteesta, nuorista myrkyllisistä käärmeistä, liskoista, kaloista ja madoista.[1] Jos ihminen juo unohduksen oluena tunnetun juoman[2], hän unohtaa olemassaolonsa, eikä voi palata elävien maahan, sillä vain Tuonetar ja Tuonin lapset saivat poistua tuonelasta.[2][3]

Kun Väinämöinen pyytää Tuonetarta paljastamaan kolme etsimäänsä taikasanaa, tämä kieltäytyy ja vannoo, ettei Väinämöinen koskaan pääsisi tuonelasta hengissä. Sitten Tuonetar nukuttaa väinämöisen taikasauvallaan ja käskee kolmisormista poikaansa kutomaan tuhat rauta- ja kupariverkkoa, joilla Väinämöinen saataisiin kiinni, jos tämä yrittäisi paeta Tuonen virtaa pitkin. Väinämöinen kuitenkin onnistuu pakenemaan muuttumalla käärmeeksi ja uimalla verkkojen läpi, ja palatessaan Kalevalaan hän varoittaa ihmisiä tekemästä syntiä, etteivät päätyisi tuonelaan.[4]

Tuonetar tunnetaan kuoleman neitsyenälähde? ja maanalaisten maailmojen jumalattarena. Hän on Kipu-Tytön, Tuoninpojan, Tuonen tytin, Kivuttaren, Vammattaren, Kalman ja Loviatarin[5], sekä lukuisten vitsausten, sairauksien, demonien ja hirviöiden äiti.[2]

ViitteetMuokkaa

  1. Brown: People of Finland in Archaic Times: Being Sketches of Them Given in Kalevala, and in Other National Works, s. 177. Harvard University: K. Paul, Trench, Trübner & Company, Limited, 1892. Teoksen verkkoversio.
  2. a b c Bartlett: The Mythology Bible: The Definitive Guide to Legendary Tales, s. 139. Sterling Publishing Company, Inc., 2009. ISBN 978-1402770029. Teoksen verkkoversio.
  3. Monaghan: Encyclopedia of Goddesses and Heroines, s. 218. New World Library, 2014. ISBN 978-1608682188. Teoksen verkkoversio.
  4. Eivind: Finnish Legends for English Children, s. 90. The University of California: T.F. Unwin, 1893. Teoksen verkkoversio.
  5. Bryant: Encyclopedia of Death and the Human Experience, s. 345. SAGE Publications, 2009. ISBN 978-1452266169. Teoksen verkkoversio.