Tuomo Hämäläinen

suomalainen uimari

Tuomo Juhani Hämäläinen (s. 4. maaliskuuta 1945 Kotka) on uransa lopettanut suomalainen uimari.

Suomen monipuolisimpiin ja parhaimpiin uimareihin 60-luvun alkupuolella kuulunut Tuomo Hämäläinen aloitti kilpailemisen 13-vuotiaana vuonna 1958 ja osallistui viimeisiin SM-kisoihinsa Oulun hallissa vuonna 1965.

Hämäläinen edusti Suomea Tokion 1964 olympialaisissa, joissa hän karsiutui 100 metrin vapaauinnin, 400 metrin vapaauinnin ja 4 × 200 metrin vapaauintiviestin alkuerissä.Tuomo Hämäläinen ui kolmannen osuuden kymmenenneksi jääneessä viestiyhdistelmässämme (Ilkka Suvanto, Hannu Vaahtoranta, Matti Kasvio). Leipzigin Leipzigin EM-kilpailuissa 1962 hän sijoittui kuudenneksi 4 × 200 metrin vapaauintiviestissä. Pohjoismaitten mestaruuskilpailuissa hän saavutti kultaa 4 × 100 metrin sekauintiviestissä ja hopeaa 400 metrin vapaauinnissa vuonna 1963.

Seuratasolla Tuomo Hämäläinen edusti Kotkan Uimaseuraa ja Delfiinejä. Hän voitti Suomen mestaruuden 50 metrin radalla 1 500 metrin vapaauinnissa vuosina 1962–1963 ja 400 metrin vapaauinnissa vuosina 1963–1964 sekä 25 metrin radalla 100 metrin perhosuinnissa vuonna 1964. Hän ui Suomen ennätyksen 400 metrin vapaauinnissa (4.31,1) ja 100 metrin perhosuinnissa (1.01,9). Vuonna 1962 hänet palkittiin SVUL:n Kymenlaakson piirin parhaana urheilijana.

Suomessa järjestettiin aikanaan Maakuntain mestaruusuinnit niille, joiden kotipaikkakunnalla ei ollut uimahallia.

Maakuntain uimari sai osallistua kaikkiin virallisiin kilpailuihin ja eräät myös menestyivät. Kotkan poika Tuomo ”Tommi” Hämäläinen oli kaikkein menestynein maakuntalainen. Hän, Pohjoismaiden mestari muuten, osallistui Tokion olympialaisiin vuonna 1964, siis periaatteessa ilman ympärivuotista uintiharjoittelua. Vaikka ”Tommi” pääsikin harjoittelemaan ulkoaltaassa, hän kuitenkin oppi uimaan luonnonvedessä.

Uimahallin puute oli tietenkin erittäin suuri haitta uintiharjoittelulle.

Vuonna 60 "Tommi" saavutti alle 15-vuotiaiden Suomen mestaruuden 100 m:n vu:ssa, 100 m:n su:ssa ja 50 m:n pu:ssa, Maakuntain mestaruuden 400 m:n vu:ssa ja oli kansallisten tilastojen kuudentena 1500 m:n vu:ssa. Seuraavana vuonna tuli SM-pronssia 1500 m:n vu:ssa Kari Haaviston ja Hannu Vaahtorannan jälkeen kauden kolmanneksi parhaalla suomalaistuloksella 20.05,2, 17-vuotiaiden SM-kultaa 100 ja 400 m:n vu:ssa, 100 m:n pu:ssa, neljä henkilökohtaista ja kaksi viestikultaa Maa- kuntain mestaruusuinneissa.

Vuonna 62 Hämäläinen saavutti SM:n 1500 m:n vu:ssa kauden parhaalla suomalaisajalla 18.46,0, pronssia 400 m:n vu:ssa Hannu Vaahtorannan ja Risto Lehtosen jälkeen, hopeaa Suomen hallimestaruuskilpailujen 100 m:n pu:ssa, neljä henkilökohtaista ja yhden viestikullan Maakuntain mestaruuskilpailuissa. Viro-maaottelussa hän oli voittamassa 4 x 200 m:n viestiä ja sijoittui 400 m:n vu:ssa toiseksi ainoastaan pari sekuntia Risto Lehtoselle hävinneenä. Nuorten Uinnin Pohjoismaiden mestaruuskisoissa Tuomo otti kultaa 100 ja 400 m:n vu:ssa, hopeaa 100 m:n pu:ssa ja 4 x 100 mm sekaviestissä. Em-kilpailuissa Leipzigissa hän ui toisen osuuden kuudenneksi sijoittuneessa Suomen 4 x 200 mm viestimiehistössä, jonka muina jäseninä olivat Kari Haavisto, Matti Kasvio ja Hannu Vaahtoranta.

Vuonna 63 Hämäläinen vei SM-kultaa 400 ja 1500 m:n vu:ssa, hopeaa 100 m:n vu:ssa Matti Kasvion voittaessa ja hallipronssia 100 m:n pu:ssa. Uinnin Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa Oslossa hän kuului kolmannella perhosuintiosuudella Suomen voittoisaan sekaviestijoukkueeseen, jonka muina jäseninä olivat Stig-Olof Grenner, Heimo Toivonen ja Matti Kasvio, ja oli hopealla 400 m:n vu:ssa Ruotsin Jan Lundinin jälkeen. Kauden aikana hän saavutti SE:n 400 m:n vu:ssa ajalla 4.31,1 ja 100 mn pu:ssa tuloksella 1.01,9; molemmat säilyivät ennätyksinä vuoteen 65, jolloin Matti Kasvio ne rikkoi.

Vuonna 64 Hämäläinen otti Suomen mestaruuden 400 metrin vu:ssa, pronssia 100 m:n vu:ssa ja 400 m:n sku:ssa, hallimestaruuden 100 m:n pu:ssa ja pronssia 200 mm vu:ssa. Maaottelussa hän oli Ranskaa ja Tšekkoslovakiaa vastaan; edellisessä tuli 100 m:n pun kakkossija Jean Pommat'n jälkeen kauden kärkiajalla 1.02,0 ja jälkimmäisessä voitto 4 x 200 m:n vu:ssa. Myös 400 m:n vu:ssa Tuomo oli kotimaisen tilaston kärjessä lukemin 4.31,7. Olympiakatsastuksissa hän voitti pari kertaa 400 m:n vun, oli toisena lyhyemmillä vapaauintimatkoilla ja pääsi Tokioon, missä sijoittui viidenneksi 400 m:n vu:n alku- erässä ja ui kolmannen osuuden kymmenenneksi jääneessä viestiyhdistelmässämme (Ilkka Suvanto, Hannu Vaahtoranta, Matti Kasvio).

Talvella 65 Hämäläinen vielä osallistui SM-hallikisoihin, joissa vei hopeaa 100 m:n pussa Turkka Palkénin voittaessa. Tuomo Hämäläisen toisena lajina oli vesipallo, jota hän pelasi neljä kautta Delfiinien edustusmiehistössä.

Vuonna 63 hänet palkittiin SVUL:n Kymenlaakson piirin parhaana urheilijana, ja Kotkan kaupunki on myöntänyt hänelle uintisaavutuksista kunniakirjoja. Hämäläinen on reservin vänrikki.

Lähteet muokkaa

  • Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 81. Graface Jyväskylä, 2001. ISBN 951-98673-1-7.
  • Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21072-2.
Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.