Tummasyyskorento
Tummasyyskorento (Sympetrum danae) on syyskorentoihin kuuluva sudenkorento.
| Tummasyyskorento | |
|---|---|
.jpg) Koiras |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Sudenkorennot Odonata |
| Alalahko: | Aitosudenkorennot Ansioptera |
| Heimo: | Varsinaiset sudenkorennot Libellulidae |
| Suku: | Syyskorennot Sympetrum |
| Laji: | danae |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Sympetrum danae |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Ulkonäkö ja koko
muokkaa.jpg)
Tummasyyskorento on muiden syyskorentojen kaltainen ulkonäöltään. Koiras on sukukypsänä väriltään lähes täysin musta, nuoremmat yksilöt ovat keltaisempia. Monille muille syyskorennolle ominaiset punaiset kuviot puuttuvat tummasyyskorennolta kokonaan. Myös jalat ovat mustat, kun punasyyskorennolla ne ovat kaksiväriset. Kaikenikäisillä yksilöillä on tummat juovat keskiruumiin sivuilla. Siivet ovat kirkkaat, mutta niiden tyvessä saattaa olla pieni määrä keltaista väriä. Naaraalla on keskiruumiissa silmien takana tumma kolmion muotoinen kuvio. Naaraalla on myös koirasta paksumpi takaruumis.[2]
Tummasyyskorennon takaruumiine pituus on 18–24 mm ja takasiiven pituus 21–27 mm. Laji on Suomen aitosudenkorentolajeista pienikokoisin.[2]
Levinneisyys ja elinympäristö
muokkaaLajin levinneisyysalueeseen kuuluvat maanosan eteläosia lukuun ottamatta melkein koko Eurooppa, Aasia aina Japaniin asti ja Pohjois-Amerikka. Enimmässä osassa Suomea laji esiintyy erittäin yleisenä ja runsaana. Pohjois-Suomessa laji on harvinaisempi.[2]
Tummasyyskorento elää melkein millaisissa vesissä tahansa, erityisesti monentyyppisissä seisovissa vesissä.[2]
Elintavat
muokkaaAikuiset tummasyyskorennot lentävät heinäkuun alusta lokakuun alkupuolelle. Päälentoaika ajoittuu elokuuhun ja syyskuun alkupuolelle.[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ Paulson, D.R.: Sympetrum danae IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-1. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 16.9.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Karjalainen, Sami: Suomen sudenkorennot, s. 168–169. (Uudistettu laitos) Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2010. ISBN 978-951-31-5425-7