Tummasyyskorento

hyönteislaji

Tummasyyskorento (Sympetrum danae) on syyskorentoihin kuuluva sudenkorento.

Tummasyyskorento
Koiras
Koiras
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Sudenkorennot Odonata
Alalahko: Aitosudenkorennot Ansioptera
Heimo: Varsinaiset sudenkorennot Libellulidae
Suku: Syyskorennot Sympetrum
Laji: danae
Kaksiosainen nimi

Sympetrum danae
(Sulzer, 1776)

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Tummasyyskorento Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Tummasyyskorento Commonsissa

Ulkonäkö ja kokoMuokkaa

 
Naaras

Tummasyyskorento on muiden syyskorentojen kaltainen ulkonäöltään. Koiras on sukukypsänä väriltään lähes täysin musta, nuoremmat yksilöt ovat keltaisempia. Monille muille syyskorennolle ominaiset punaiset kuviot puuttuvat tummasyyskorennolta kokonaan. Myös jalat ovat mustat, kun punasyyskorennolla ne ovat kaksiväriset. Kaikenikäisillä yksilöillä on tummat juovat keskiruumiin sivuilla. Siivet ovat kirkkaat, mutta niiden tyvessä saattaa olla pieni määrä keltaista väriä. Naaraalla on keskiruumiissa silmien takana tumma kolmion muotoinen kuvio. Naaraalla on myös koirasta paksumpi takaruumis.[2]

Tummasyyskorennon takaruumiine pituus on 18–24 mm ja takasiiven pituus 21–27 mm. Laji on Suomen aitosudenkorentolajeista pienikokoisin.[2]

Levinneisyys ja elinympäristöMuokkaa

Lajin levinneisyysalueeseen kuuluvat maanosan eteläosia lukuun ottamatta melkein koko Eurooppa, Aasia aina Japaniin asti ja Pohjois-Amerikka. Enimmässä osassa Suomea laji esiintyy erittäin yleisenä ja runsaana. Pohjois-Suomessa laji on harvinaisempi.[2]

Tummasyyskorento elää melkein millaisissa vesissä tahansa, erityisesti monentyyppisissä seisovissa vesissä.[2]

ElintavatMuokkaa

Aikuiset tummasyyskorennot lentävät heinäkuun alusta lokakuun alkupuolelle. Päälentoaika ajoittuu elokuuhun ja syyskuun alkupuolelle.[2]

LähteetMuokkaa

  1. Paulson, D.R.: Sympetrum danae IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-1. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 16.9.2022. (englanniksi)
  2. a b c d e Karjalainen, Sami: Suomen sudenkorennot, s. 168–169. Uudistettu laitos. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2010. ISBN 978-951-31-5425-7.