Tulvaniittyhelosurri

kärpäslaji

Tulvaniittyhelosurri (Helophilus bottnicus) on erittäin harvinainen kukkakärpäslaji. Suomen lajiston uhanalaisarvioinnissa 2010 se on luokiteltu alueellisesti hävinneeksi (RE)[1].

Tulvaniittyhelosurri
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Hävinnyt

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Alaluokka: Siipikantaiset Pterygota
Lahko: Kaksisiipiset Diptera
Alalahko: Kärpäset Brachycera
Osalahko: Muscomorpha
Yläheimo: Syrphoidea
Heimo: Kukkakärpäset Syrphidae
Alaheimo: Milesiinae
Tribus: Surrit Eristalini
Suku: Helosurrit Helophilus
Laji: bottnicus
Kaksiosainen nimi

Helophilus bottnicus
Wahlberg, 1844

Koko ja ulkonäkö muokkaa

Tulvaniityhelosurri on 10–12 mm pituudellaan keskikokoinen, joskin suvulleen tyypillisesti rotevahko kukkakärpänen. Ruumiin yleisväri on musta. Keskiruumiin selkäpuolen ja scutellumin karvoitus on yksivärisen kellertävää. Takaruumiin toisen jaokkeen sivuilla on kellertävät täplät, minkä lisäksi koiraalla takaruumiin jaokkeiden 2–4 ja naaraalla jaokkeiden 2–5 poikki kulkee kapeat, keskeltä katkeavat harmaat poikkijuovat.[2]

Hieman samannäköinen laji on kulohelosurri (Helophilus groenlandicus).[2]

Levinneisyys muokkaa

Koko maailmassa laji tunnetaan ainoastaan Ruotsista, Suomesta sekä Venäjällä Siperiasta. Ainoa Suomesta löydetty yksilö on tavattu Suomussalmen Ruhtinansalmesta[2] 1930-luvulla[3].

Elinympäristö ja elintavat muokkaa

Tulvaniittyhelosurrin elintavoista tiedetään hyvin vähän. Ruotsissa ainoat havainnot lajista on tehty kesäkuussa vuonna 1843 ja niiden mukaan kärpäset hakeutuivat punaherukoiden ja tunturipajujen kukille.[3] Kärpäsiä on tavattu jokien rantaniityiltä ja on oletettu, että toukat ovat riippuvaisia tulvaniityistä. Mikäli näin on, vesistöjen sääntely vaarantaa lajin säilymisen.[2]

Kansallisissa uhanalaisarvioinneissa tulvaniittyhelosurri on määritelty alueellisesti hävinneeksi sekä Suomesta[1] että Ruotsista[3]

Lähteet muokkaa

  1. a b Jere Kahanpää 2010. Kärpäset. Julk.: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. (Arkistoitu – Internet Archive) s. 499
  2. a b c d Antti Haarto & Sakari Kerppola: Suomen kukkakärpäset ja lähialueiden lajeja. Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-952-11-2568-3. s. 393–394
  3. a b c SLU: Artfaktablad (ruotsiksi)

Aiheesta muualla muokkaa