Tullimylly oli vesivoimalla toimiva ratasmylly, jonka omistajalla oli oikeus jauhaa korvausta eli tullia vastaan sivullisten viljaa. Useimmat tullimyllyt olivat 1700-luvun Suomessa säätyläisten tai porvarien omistamia. Jauhatusmaksu oli yleensä yksi kappa tynnyriltä. Tullimyllyn omistaja maksoi kruunulle veroa, joka oli neljännes jauhatusmaksuina kerätystä viljamäärästä. Tullimyllyille jaettiin jauhatuspiirit, joihin kuului useita kyliä. Kylien viljelijät jauhattivat viljansa oman piirinsä tullimyllyssä, ellei heillä ollut käytössään kotitarvemyllyä. Tullimyllyjen jauhatuspiirit järjestettiin niin, etteivät myllymatkat muodostuneet kohtuuttoman pitkiksi. Useimmiten matkat jäivät alle peninkulman.[1]

Lähteet

muokkaa
  1. Kuisma, Markku: Helsingin pitäjän historia III. Isostavihasta maalaiskunnan syntyyn 1713-1865, s. 230-238. Vantaan kaupunki, 1991. ISBN 951-8959-12-9