Avaa päävalikko

Tsalendžikhan katedraali

Tsalendžikhan katedraali.

Tsalendžikhan pelastajan katedraalikirkko (georg. წალენჯიხის მაცხოვრის ფერისცვალების საკათედრო ტაძარი, Ts'alendžikhis matskhovris periscvalebis sak'atedro t'adzari) on keskiaikainen katedraali Tsalendžikhan kaupungissa Samegrelo ja Zemo Svanetin alueella Georgiassa.

Katedraalia hallinnoi Georgian ortodoksisen kirkon Zugdidin ja Tsaišin eparkia. Se tunnetaan parhaiten ainutlaatuisista seinämaalauksistaan, jotka ovat esimerkki Bysantin palaiologisen tyylin suorasta omaksumisesta ja jopa taiteilijoiden tuomisesta Georgiaan.[1]

Historia ja arkkitehtuuriMuokkaa

1100–1300-luvuilla rakennettu katedraali on ristikirkko, jossa on kupoli, eteinen (narthex) ja kolme kaarikäytävää, joista eteläinen ja pohjoinen on muunnettu Dadiani-suvun perhekappeliksi. Kirkkoa ympäröi muuri, jossa on kaksikerroksinen kellotorni sen luoteiskulmassa. Muurin ulkopuolella on raunioitunut Dadianien palatsi. Mielenkiintoinen rakennelma on 40–45 metriä pitkä ja 3–4 metriä korkea tunneli, joka johtaa kirkosta länteen. 1800-luvulla kirkkoon tehtiin uusi lattia. 1960–1980-luvuilla kirkkoa korjattiin osittain ja freskoille tehtiin puutteellisia hätäkonservaatiotoimia.

 
Tsalendžikhan katedraalia sisältä.

Kaksikielinen kreikkalais–georgialainen kirjoitus kirkon luoteispilarissa paljastaa, että kirkon sisäosan freskot maalasi Kyr Manuel Eugenikos, bysanttilainen taiteilija Konstantinopolista, jonka Vameq Dadiani (hallitsi 1384–1396), Georgian hovin korkea-arvoinen virkamies, oli värvännyt. Georgiankielinen kirjoitus luoteispilarissa mainitsee kaksi muuta henkilöä, Makharobeli Kvabalian ja Andronike Gabisulavan, jotka Vameq lähetti tuomaan kreikkalaisen mestarin Georgiaan. 1600-luvulla vanhoja freskoja korjattiin piispa Eudemon Džaianin käskystä, ja Levan II Dadiani, Mingrelian prinssi (hallitsi 1611–1657), määräsi rakennettavaksi kirkkoon kappelin ja peitätti sen sisätilat seinämaalauksilla. Näistä lisäyksistä on säilynyt vain fragmentteja, joihin kuuluu Levanin perheen muotokuva kappelin eteläseinällä.

Eugenikoksen muraaleja pidetään yhtenä parhaista myöhäisen palaiologisen taiteen esimerkeistä.[2] Ikonografinen kertomus on monimutkainen, ja siihen sisältyy useita yksityiskohtia, jotka ovat keskiaikaisille georgialaisille seinämaalauksille epätavallisia. Seinämaalaukset ovat nykyisin vaarantuneet ja ne tarvitsevat välitöntä konservointia.[3]

LähteetMuokkaa

  1. Eastmond, Antony (2004), Art and Identity in Thirteenth-Century Byzantium: Hagia Sophia and the Empire of Trebizond, s. 135. Ashgate Publishing, Ltd., ISBN 0754635759.
  2. Monuments of the Byzantine World. The Church of the Saviour at Tsalendjikha. Institute of Computer Science (ICS) of the Foundation for Research and Technology – Hellas (FORTH).
  3. Tsalenjikha. Informational portal "Tourism and Rest in Georgia".

Aiheesta muuallaMuokkaa