Tomás E. Giribaldi (184711. huhtikuuta 1930) oli uruguaylainen säveltäjä.[1][2]

Tomás Giribaldi

Giribaldi sävelsi kaikkien aikojen ensimmäisen uruguaylaisen oopperan. Se oli La Parisina, joka kantaesitettiin Teatro Solísissa 14. syyskuuta 1878. Teos on sävelletty Felice Romanin librettoon, jota myös Gaetano Donizetti oli käyttänyt oopperassaan Parisina. Giribaldin oopperaa varten librettoon kuitenkin tehtiin joitain muutoksia. Giribaldin La Parisinan tyyli, juoni ja teksti luovat teokseen vahvan italialaisen sävyn. Leopoldo Montenegro johti kantaesityksen; rooleissa esiintyivät sopraano Theresia Singer (Parisina), mezzosopraano Lucia Avalli (Imelda), tenori Carlo Bulterini (Ugo), baritoni Vincenzo Cottone (Azzo) ja basso Achille Augier (Ernesto). Kantaesityksen jälkeen Uruguayn presidentin edustaja saapui näyttämölle ilmoittamaan Giribaldille myönnettävästä hallituksen stipendistä, jonka turvin hän pääsisi Eurooppaan saattamaan musiikkiopintonsa loppuun. Giribaldi ennätti mennä Italiaan, mutta hän joutui äitinsä sairastumisen johdosta palaamaan Montevideoon ennen edes opintojen aloittamista Milanon konservatoriossa.[2]

Giribaldi sävelsi muitakin oopperoita, mutta ei saavuttanut enää vastaavaa menestystä kuin ensimmäisellä oopperallaan. 18. heinäkuuta 1882 kantaesittiin Giribaldin ooppera Manfredi di Svevia Giuseppe Strigellin johtaessa orkesteria ja Romilda Pantaleonin luodessa Yolen roolin. Ooppera ei osoittautunut suosituksi vaan poistui ohjelmistosta jo kolmannen esityksen jälkeen. Giribaldi piti Manfredi di Svevian kohdalla kokemaansa epäonnistumista niin murskaavana, että hänen muut oopperansa Inés de Castro ja Magda eivät koskaan edenneet esitettäviksi eikä julkaistaviksi. Giribaldin kuoltua 83-vuotiaana Montevideon kunta asetti Teatro Solísin aulaan kilven ensimmäisen uruguaylaisen oopperan säveltäjän kunniaksi.[2]

Lähteet muokkaa

  1. Giribaldi, Tomás 1847-1930 WorldCat Identities, viitattu 23.1.2023
  2. a b c The Teatro Solís: 150 Years of Opera, Concert and Ballet in Montevideo Susana Salgado, Wesleyan University Press 22.7.2003

Aiheesta muualla muokkaa