Tolkien ja Kalevala
Tolkien ja Kalevala on Jyrki Korpuan kirjoittama kirjallisuudentutkimuksen alaan lukeutuva tietokirja, joka käsittelee fantasiakirjailija J. R. R. Tolkienin ja Kalevalan suhdetta. Kirjan on julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura vuonna 2022.[1]
| Tolkien ja Kalevala | |
|---|---|
 |
|
| Kirjailija | Jyrki Korpua |
| Kieli | suomi |
| Genre | tietokirjallisuus |
| Kustantaja | SKS Kirjat |
| Julkaistu | 2022 |
| Sivumäärä | 219 |
| ISBN | 978-951-858-316-8 |
| Sarja: Kirjokansi 305 | |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Tolkien on maailman tunnetuin fantasiakirjailija ja modernin fantasiakirjallisuuden isä. Teoksessa käsitellään sitä, mistä hän ammensi inspiraationsa. Kirja valottaa myös, miten suomen kieli ja Kalevala liittyvät Tolkienin luomien hobittien, haltioiden ja kääpiöiden kansoittamaan fantasiamaailmaan.[1]
Kirjailijanuransa ohella Tolkien oli myyttejä rakastava kielitieteilijä ja Oxfordin yliopiston professori. Hän haltioitui Kalevalasta, opiskeli suomea ja hyödynsi Kalevalan sanastoa omissa kirjoituksissaan. Tolkien ja Kalevala selvittää, minkälainen on Kalevalan vaikutus Tolkienin tarinoiden ja maailman taustalla.[1]
Taustaa muokkaa
Fantasiakirjallisuuteen erikoistunut kirjallisuudentutkija Jyrki Korpua oli kirjan julkaisun aikaan tutkinut Tolkienin kirjallisuutta kaksi vuosikymmentä. Korpuan mukaan Kalevalan merkitystä Tolkienin tekstien vaikuttimena ei ole tiedostettu riittävissä määrin, sillä muita länsimaalaisille yleisöille tutumpia myyttiaineistoja on helpompi Tolkienin tekstien taustalla. Korpua on todennut, että suuri osa Tolkienin tutkijoista tai Tolkienin fantasiakirjallisuutta pohtivista harrastajista tulee angloamerikkalaisesta maailmasta, jossa Kalevala on vieras.[2]
Sisältö muokkaa
Korpua tuo teoksessaan esiin miten Kalevala vaikutti Tolkienin teosten teemoihin, hahmoihin ja kieleen. Korpuan näkee, että Kalevala oli merkittävä Tolkienille. Tolkienin fantasiamaailma rakentuu moninaisista tausta-aineistoista ja kirjailijan luomistyöstä, mutta se on silti monin tavoin kalevalainen. Kalevalan sankaruuden malli, kalevalaiset tarinakokonaisuudet sekä kalevalaisen kerronnan vaikutus näkyvät Tolkienin fantasiassa. Musiikin, laulun ja sanan mahti sitoo niin Kalevalaa kuin Tolkienin fantasiakirjallisuuttakin. Se on etenkin esteettinen malli, mutta siitä löytyy myös selkeitä esimerkkejä. Kalevalassa kertoja laulaa kuulijoilleen totuudet maailmasta, Tolkienilla Ainurit soittavat maailman todeksi. Silmarillionissa Kalevalan sampo vertautuu jalokiviin, joihin on kiinnittynyt koko Keski-Maan kohtalo. Taru sormusten herrasta -kirjan lopussa suurin sankari Frodo Reppuli ei saa rauhaa omilla maillaan, vaan matkaa pois, kuten Väinämöinen Kalevalassa konsanaan.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Tolkien ja Kalevala kirjat.finlit.fi. Viitattu 15.12.2023.
- ↑ a b Marianne Hiirsalmi: Tolkien ja Kalevala -uutuuskirja avaa fantasian suurnimen suhdetta kansalliseepokseemme SKS Kirjat. 7.9.2022. Viitattu 15.12.2023.