Toivon Tähti

kristillinen helluntailainen lehti

Toivon Tähti: Raamatullisen uskon todistaja oli Pekka Brofeldtin julkaisema ja kustantama uskonnollinen lehti.[1] Se ilmestyi 1910–1943[2] kerran kuukaudessa[3].

Toivon Tähti
Lehtityyppi uskonnollinen lehti
Aihealue helluntailaisuus
Kustantaja Pekka Brofeldt
Julkaisija Pekka Brofeldt
Perustettu 1910
Lakkautettu 1943
Päätoimittaja Pekka Brofeldt
Kotikunta Kuopio
Ilmestymistiheys kerran kuussa
Kieli suomi

Brofeldt perusti lehden itse 1910,[3][4] jolloin ilmestyivät näytenumerot,[1] erottuaan Kotimaa-lehden palveluksesta linjaerimielisyyksien vuoksi,[5][6] kun Kotimaata alettiin suunnata enemmän yhteiskunnalliseksi ja kirkolliseksi julkaisuksi[7]. Toivon Tähti oli kirkoista ja uskontokunnista riippumaton,[6] ja aluksi se ei ollut minkään erityisen suunnan kannattaja,[8] kuten Brofeldt ensimmäisessä näytenumerossa vielä korosti, mutta Brofeldtin liityttyä helluntailiikkeeseen myös lehden linja muuttui 1912 ja se oli linjaltaan lähinnä helluntailainen,[8] joskin jo lokakuun 1911 numero oli helluntaihenkinen.[1][9]

Helluntailiikkeen jakauduttua 1920 lehti toimi helluntaiystävien äänenkannattajana[3]. Lehti yhdistyi myöhemmin helluntailiikkeen yhteiseksi lehdeksi valitun Ristin Voitto -lehden kanssa.[8].

Kun uskonnonvapauslaki säädettiin, lehdessä otettiin asiaan voimakkaasti kantaa ja arvosteltiin evankelis-luterilaista kirkkoa.[3] Brofeldt vältti ottamasta lehdessä poliittista kantaa ja varoitti lukijoitakin sekaantumasta ”tämän maailman kapina- ja valtaliittoihin tai muihin semmoisiin suojeluskuntiin”,[10] vaikka hänellä yksityisesti oli voimakas kanta esimerkiksi sisällissotaan: eräässä kirjeessään hän kirjoitti, että syttyneen kapinan kautta sosialismi oli paljastanut pahuutensa.[11]

Brofeldt kustansi lehden nimissä myös kirjallisuutta, vuonna 1912 Kalle Korhosen kirjan Isän lupaus ja metodistipastori Thomas Ball Barrattin teoksen Jeesus: ensimmäinen ja viimeinen.[7] sekä oman teoksensa Helluntai-herätys Suomessa: muistelmia 20 v. ajalta[12]

Lähteet muokkaa

  1. a b c Liisa Penttinen, Vaivaishoidosta yhdistysmuotoiseen seurakuntadiakoniaan, s. 127 väitöskirja University of Eastern Finland, Joensuu 2018
  2. Toivon tähti: Raamatullisen uskon todistaja Finna.fi. Viitattu 12.11.2022
  3. a b c d Antti Jörgensen, ”Hartaasti toivottu vapauden laki” s. 7, 44, 84, 85, 91 Pro gradu Helsingin yliopisto 2016
  4. Teemu T. Mantsinen, Helluntailaiset luokkakuvassa, s. 239 Väitöskirja. Turun yliopisto 2014
  5. Historiaa, Keitä me olemme. Eelim.net. Viitattu 12.11.2022
  6. a b Leo Meller, Minä muistan johtajaa nimeltä William Uotinen, Patmos.fi 8.12.2020. Viitattu 12.11.2022
  7. a b Tapio Sopanen, Yhteys kantaa, Aikamedia. Viitattu 12.11.2022
  8. a b c Teuvo Tikkanen, Pyhän Hengen tuli laskeutui Lapinlahdelle Rauli Lehtosen yksityinen blogi. Viitattu 12.11.2022
  9. Ritva Salmi, Dopet inom pingströrelsen i Finlands. 2, 3. pro gradu Helsingfors 1973
  10. Jouko Ruohomäki, Helluntailaisten pitkä tie poliittiseen osallistumiseen Teologia.fi 13.1.2017, viitattu 12.11.2022
  11. Heikki Salmela, ”Minun rakkaani on punainen ja valkoinen”, Seurakuntalainen 5.6.2018. Viitattu 12.11.2022
  12. Harri Veijonen, Daily Christian News (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 12.11.2022

Aiheesta muualla muokkaa

  • Toivon Tähti. Vuoteen 1939 asti digitoidut numerot vapaasti verkossa.