Victoriano Huerta

José Victoriano Huerta Márquez (22. joulukuuta 1850 – 13. tammikuuta 1916) oli meksikolainen kenraali ja presidentti vallankaappauksen jälkeen.

Victoriano Huerta
Meksikon presidentti
19. helmikuuta 1913 – 15. heinäkuuta 1914
Edeltäjä	Pedro Lascuráin
Seuraaja	Francisco Carvajal
Henkilötiedot
Syntynyt	22. joulukuuta 1850 Colotlán, Jalisco, Meksiko
Kuollut	13. tammikuuta 1916 (65 vuotta) El Paso, Texas, Yhdysvallat
Puoliso	Emilia Águila Moya
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Elämäkerta

Huerta oli kotoisin Colotlánista Jaliscosta, Jesús Huertan ja Refugio Márquezin poika, jotka olivat mestizosukujuurta. Hän liittyi armeijaan seitsemäntoistavuotiaana, kunnostautui ja pääsi Chapultepecin sotilasakatemiaan kotikaupunkinsa rikkaiden tuella, sillä nämä huomasivat jo varhain hänen älykkyytensä.

Porfirio Díazin diktatuurin aikana hän kohosi kenraaliksi ja taisteli Yucatánin mayoja vastaan kastisodassa (Guerra de Castas) ja Emiliano Zapatan kapinallisia vastaan. Vuoden 1910 vallankumouksen aattona Huerta oli kuitenkin suunnittelemassa uusia univormuja.

Díazin paettua Huerta vannoi aluksi uskollisuutta uudelleen Francisco I. Maderon hallitukselle, mutta solmi salajuonen – el Pacto de la Ciudadela – Yhdysvaltain lähettilään Henry Lane Wilsonin ja Porfirio Díazin veljenpojan Félix Díazin kanssa Maderon syrjäyttämiseksi.

Armeijan kapinallisten ja lojalistien välisten taisteluiden aikana Huerta vangitsi Maderon ja varapresidentti José María Pino Suárezin. 18. helmikuuta 1913 hän julisti itsensä presidentiksi. Neljän päivän kuluttua yöllä ruralesit eli liittovaltion ratsupoliisit veivät Maderon ja Pino Suárezin vankilasta. Madero ja Suárez ammuttiin.

Huerta järjesti tiukan sotilasdiktatuurin. Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson pettyi Huertan hallitukseen, kutsui lähettiläänsä kotiin ja vaati Huertaa järjestämään demokraattiset vaalit. Huerta kieltäytyi ja tilannetta pahensi Tampicon tapaus (ns. Tampico Affair), jossa Meksikon armeija pidätti kymmenisen Yhdysvaltain merimiestä Tampicossa. Tämä antoi Yhdysvalloille syyn miehittää maan tärkein satama, Veracruz puoleksi vuodeksi.

Huertaa vastaan nousi myös lukuisia kotimaisia kapinoita, muun muassa Zapatan, Pancho Villan ja Venustiano Carranzan. Kun Zapata eteni etelässä ja Carranzan perustuslailliset pohjoisessa, joutui Huerta luopumaan vallasta 14. heinäkuuta 1914.

Huerta lähti maanpakoon, ensin Kingstoniin, Jamaikalle saksalaisella risteilijä SMS Dresdenillä ja sieltä Englantiin, Espanjaan ja Yhdysvaltoihin. Hän jäi kiinni suunnitelmista palata valtaan sekä Espanjassa että Washingtonissa ja neuvotteluista Saksan keisarin, joka oli Huertan tärkein tukija, agenttien kanssa saada keisarin tuki vallankaappaukselle. Hänet pidätettiin Yhdysvalloissa Newmanissa New Mexicossa maan puolueettomuuslakien rikkomisesta. Huerta vapautettiin Fort Blissista ja asetettiin kotiarestiin. Hän kuoli maksakirroosiin El Pasossa Texasissa.