Tunisiankilpikonna
Tunisiankilpikonna (Testudo graeca nabeulensis) on kannuskilpikonniin kuuluva maakilpikonna. Se kuvailtiin vuonna 1989 omana lajinaan Testudo flavominimaralis ja vuonna 1990 sen tieteelliseksi nimeksi vaihdettiin Furculachelys nabeulensis, mutta se on sittemmin luokiteltu espanjankilpikonnan alalajiksi.[1][2]
| Tunisiankilpikonna | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Lahko: | Kilpikonnat Testudines |
| Heimo: | Testudinidae |
| Suku: | Testudo |
| Laji: | Espanjankilpikonna graeca |
| Alalaji: | nabeulensis |
| Kolmiosainen nimi | |
|
Testudo graeca nabeulensis |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Ulkonäkö muokkaa
Tunisiankilpikonnan pystyy tunnistamaan muun muassa kilpikonnan päälaen suomuista. Tunisiankilpikonnalla on silmien välissä päälaessa kolmiomainen joukko vaaleankeltaisia suomuja. Kilpikonnan raajoissa on yleensä myös muutamia tummia suomuja.
Tunisiankilpikonna on muihin kannuskilpikonniin nähden pienikokoinen. Urosten koko täysikasvuisena on noin 13 senttimetriä ja naaraiden 16 senttimetriä. Tunisian maakilpikonnat ovat muihin maakilpikonna lajeihin nähden hoikempia. Tunisiankilpikonna ei talvehdi eikä siksi tarvitse ylimääräistä rasvaa.
Lemmikkinä muokkaa
Tunisiankilpikonna on suosittu lemmikki pienen kokonsa, värityksensä ja aktiivisuutensa vuoksi. Lajia tulee hoitaa hellävaraisemmin kuin muita maakilpikonnalajeja, eikä laji siksi sovellu lemmikiksi kokemattomalle omistajalle. Laji on todella herkkä muiden maakilpikonnalajien bakteereille, eikä siksi tulisi asustaa samassa terraariossa muiden maakilpikonnalajien kanssa.
Laji vaattii riittävästi lämpöä ja oikeanlaisen elinympäristön. Tunisiankilpikonna asustaa luontaisesti trooppisella aavikkomaastolla, eikä talvehdi. On todettu että jos tunisiankilpikonna horrostaa vankeudessa, se tulee johtamaan kilpikonnan kuolemaan.lähde? Kilpikonna tarvitsee lämpimän ja hyvinvalaistun terraarion talvellakin. Ulkona kilpikonnaa voi pitää kesäisin, kun on riittävän lämmintä. Kilpikonnaa ei saa altistaa kylmälle, vedolle tai jatkuvalle kosteudelle.
Ruokavalio muokkaa
Tunisianmaakilpikonna syö ainoastaan kasviksia. Vankeudessa elävälle maakilpikonnalle tulisi syöttää 80 % vihreitä kasviksia ja 20 % vihanneksia kuten tomaattia ja paprikaa. Ruuaksi kelpaavat suomalaiset rikkakasvit, voikukasta piharatamoon.lähde?
Katso myös muokkaa
- Espanjankilpikonna (Testudo graeca)
Lähteet muokkaa
- ↑ Antoinette C. Van der Kyul, Donato LB Ballasina & Fokla Zorgdager: Mitochondrial haplotype diversity in the tortoise species Testudo graeca from North Africa and the Middle East. BMC Evolutionary Biology, 2005, 5. vsk, nro 29. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 30.4.2011. (englanniksi)
- ↑ Rhodin, Anders G.J.; Paul van Dijk, Peter; Inverson, John B.; Shaffer, H. Bradley: Turtles of the World, 2010 Update: Annotated Checklist of Taxonomy, Synonymy, Distribution and Conservation Status IUCN. Viitattu 30.4.2011. (englanniksi)