Suomumustesieni
Suomumustesieni (Coprinus comatus, aikaisemmin "suomuinen mustesieni"[3]) on mustesieniin kuuluva, nuorena hyvä ruokasieni.
| Suomumustesieni | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Alaluokka: | Agaricomycetidae |
| Lahko: | Agaricales |
| Heimo: | Agaricaceae |
| Suku: | Suomumustesienet Coprinus |
| Laji: | comatus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Coprinus comatus |
|
| Katso myös | |
Tuntomerkit muokkaa
Suomumustesieni on keskikokoinen helttasieni. Lakki on 2-6 cm leveä ja 5-15 cm korkea, aluksi munamainen, sen jälkeen tasapaksu lieriö, myöhemmin kellomainen ja lopulta reunoilta repeilevä ja mustemaiseksi nesteeksi hajoava. Lakin yläpinta on pohjaväriltään valkea ja kookkaiden, vaaleanruskeiden tai hieman punertavien suomujen peittämä. Heltat ovat hyvin tiheät, ohuet, nuorena harmaanvalkoiset, vanhemmiten hieman punertavat ja sulavat lopulta mustemaiseksi itiömassaksi. Aivan vanhana jalan nokkaan jää vain riekaleisen lakin laki. Sienen 10-15 cm pitkä jalka on valkoinen ja solakka, mutta muuten kiiltävän sileä. Jalassa on kalvomainen, helposti irtoava rengas. Myös jalka irtoaa helposti lakista. Malto on valkoista, pehmeää, haurasta ja hyvin ohutta.[4] Tuoksu ja maku ovat mietoja.
Kasvuaika ja -paikka muokkaa
Suomumustesienet kasvavat etenkin piha- ja puistonurmilla, puutarhoissa, kaatopaikoilla ja joutomailla heinäkuusta marraskuulle. Ne kasvavat tyypillisesti tiheinä ryhminä ravinteikkassa multamaassa asutuksen lähellä, mutta on huomioitava, että suomumustesieni kerää herkästi ympäristömyrkkyjä, kuten lyijyä ja kadmiumia. Suomumustesieni on yleinen lähes koko Suomessa Lappia lukuun ottamatta, Etelä-Suomessa se on hyvin yleinen.
Käyttö ravinnoksi muokkaa
Suomumustesieni on hyvä, joidenkin lähteiden mukaan jopa herkullinen ruokasieni niin kauan kuin heltat ovat vielä valkoiset. Se soveltuu hyvin ruoanlaittoon sen parsamaisten ominaisuuksien takia. Suomumustesieni on kypsennettävä välittömästi poimimisen jälkeen, koska se sulaa nopeasti mustemaiseksi itiömassaksi jääkaapissakin. Toisin kuin monet muut mustesienilajit, esimerkiksi harmaamustesieni, suomumustesieni ei sisällä kopriinia, joka aiheuttaa alkoholin kanssa antabusreaktion.[5]
Lähteet muokkaa
- ↑ Dahlberg, A.: Coprinus comatus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-1. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 16.11.2022. (englanniksi)
- ↑ Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 27.8.2008
- ↑ Tuomikoski, Risto: Sienet värikuvina, s. 175. 2. painos. WSOY, 1971.
- ↑ OY Valitut palat — Reader’s Digest Ab: Helsinki: Sienestäjän tietokirja: Tunnista, poimi, herkuttele. Valitut palat, 1984. ISBN 951-9079-30-0.
- ↑ C Crawford Mechem: Toxicity, Mushroom - Disulfiramlike Toxins eMedicine. Viitattu 4.9.2008. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Laji.fi: Suomumustesieni (Coprinus comatus)
- iNaturalist: Suomumustesieni (Coprinus comatus)
- Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Suomumustesieni (Coprinus comatus)
- LuontoPortti: Suomumustesieni (Coprinus comatus)
- Luonnossa.org: Suomumustesieni (Arkistoitu – Internet Archive)
- Yle: Suomumustesieni kerää itseensä ympäristömyrkkyjä
- UniProt: Taxonomy - Coprinus comatus (englanniksi)