Saragossan avaus on shakkiavaus, joka alkaa siirrolla

Saragossan avaus
abcdefgh
8
a8 musta torni
b8 musta ratsu
c8 musta lähetti
d8 musta kuningatar
e8 musta kuningas
f8 musta lähetti
g8 musta ratsu
h8 musta torni
a7 musta sotilas
b7 musta sotilas
c7 musta sotilas
d7 musta sotilas
e7 musta sotilas
f7 musta sotilas
g7 musta sotilas
h7 musta sotilas
c3 valkea sotilas
a2 valkea sotilas
b2 valkea sotilas
d2 valkea sotilas
e2 valkea sotilas
f2 valkea sotilas
g2 valkea sotilas
h2 valkea sotilas
a1 valkea torni
b1 valkea ratsu
c1 valkea lähetti
d1 valkea kuningatar
e1 valkea kuningas
f1 valkea lähetti
g1 valkea ratsu
h1 valkea torni
8
77
66
55
44
33
22
11
abcdefgh
Siirrot 1.c3
ECO A00
Nimen alkuperä Zaragoza
Avausperhe Epätavalliset shakkiavaukset
Muut nimet Hempelin avaus
Chessgames.com opening explorer
Wikibooks
Wikibooks
Tässä artikkelissa käytetään algebrallista merkintätapaa kuvailemaan shakkisiirtoja.
1.c3

Avauksen nimi tulee espanjalaisesta Zaragozan kaupungista.

Luonteeltaan avaus on passiivinen, se valmistelee d-sotilaan kaksoisaskelta, mutta ei ota muuten keskustaa haltuun. Se myös tukkii kuningatarratsun luonnollisen ruudun, mutta avaa samalla valkean kuningattarelle viistolinjan.

Avaus muuntuu usein käänteiseksi slaavilaiseksi puolustukseksi tai Caro-Kanniksi. Se voi myös muuntua Ponzianin avaukseksi tai sisilialaisen puolustuksen Alapinin muunnelmaksi.

Mustan vastauksiin kuuluvat normaalit Rc6, Rf6, c5, d5 ja e5 sekä f5. Näistä 1...d5 aiheuttaa valkealle hieman ongelmia, sillä valkean on vaikea edetä e-sotilaallaan kaksoisaskelta tekemällä ensin valmisteluja. Valkea voi kuitenkin yrittää jatkoa 2.e4 dxe4 3.Da4+, mutta musta voittaa jatkossa useita tempoja kehittäessään upseereja uhaten samalla valkean kuningatarta.

Vuonna 1922 järjestettiin Saragossan avauksen teematurnaus, jossa pelit alkoivat aina siirrolla 1.c3. Kolme shakinpelaajaa osallistui turnaukseen: Siegbert Tarrasch, Paul Leonhardt ja Jacques Mieses. Tarrasch voitti turnauksen.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Hooper, David and Kenneth Whyld (1996). The Oxford Companion To Chess. Oxford University. ISBN 0-19-280049-3.
  • Dunnington, Angus (2000), Winning Unorthodox Openings, Everyman Chess, ISBN 978-1857442854
  • Eric Schiller (2002). Unorthodox Chess Openings, Second Edition, Cardoza, s. 329. ISBN 1-58042-072-9.