Sappikivitauti
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Sappikivitauti on Suomessa yleisin sappivaiva, sillä noin neljä viidesosaa Suomessa esiintyvistä sappivaivoista liittyy siihen: Yli 300 000 ihmistä sairastaa sitä Suomessa. Sairaus on yleisempi naisilla kuin miehillä. Sappikivitaudissa sappirakkoon tai sappiteihin muodostuu sappikiviä, erilaisia kivettymiä sapesta. Sappikivitautiin liittyy sappikoliikki eli sappikivikohtaus, joka on usein erittäin kivulias. Sappikoliikki syntyy kiven kiilautuessa sappirakon kaulaan tai sappirakon tiehyeen. Kyseisessä kohtauksessa oikean kylkikaaren tuntumassa tuntuu kouristavan tapaista kipua, joka mahdollisesti lisäksi säteilee selkään tai lavan seutuun. Kohtaus voi olla lyhyt, pari minuuttia, tai hyvinkin pitkä, jopa useita tunteja. Sairauden yhteydessä voi ilmetä myös lisätauteja kuten sappirakkotulehdus, sappitiekivet tai haimatulehdus.
| Sappikivitauti | |
|---|---|
 |
|
| Luokitus | |
| ICD-10 | K80 |
| ICD-9 | 574 |
| OMIM | 600803 |
| MedlinePlus | 000273 |
| Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Oireet muokkaa
Hoito muokkaa
Sappikivet todetaan kaikututkimuksella.[1] Sappikivitaudin hoito aloitetaan laboratoriotutkimuksilla. Myös ultraäänitutkimus on mahdollinen. Lisäksi käytetään sappi- ja haimatiehyiden ERCP-tähystyskuvausta, tietokonekuvausta ja magneetti-tietokonekuvausta. Jos sairaus ei aiheuta oireita, pelkkä seuranta riittää. Terveellinen ateriointi on myös osa hoitoa. Sappikivikohtaukset hoidetaan lääkkeillä, jotka lieventävät särkyä. Liuotushoitoakin voidaan käyttää. Siinä sappikivet pyritään hävittämään liuottamalla kolesteroli irti kivistä. Murskaushoidossa taas sappikivet murskataan pienoisvalokaarella iskuaaltoja apuna käyttäen. Vaihtoehtona on myös sappirakon poistaminen leikkaamalla. Silloin katkaistaan sappirakon ja sappitiehyen välinen yhteys, ja rakko poistetaan.
Riskitekijät ja ehkäisy muokkaa
Sappikivitaudin riskitekijöihin kuuluvat yli 40 vuoden ikä, korkea verenpaine, vatsakkuus, kilpirauhasen vajaatoiminta ja veren suuri immuunijärjestelmän toimintaan liittyvän komplementti C4:n pitoisuus[2].
Sappikiviä voi ehkäistä sopivalla ruokavaliolla. Myös liikunta on todettu tehokkaaksi.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f Sappikivitauti, Terveyskirjasto.fi, viitattu 2.7.2019
- ↑ Sen Tao Song, Jian Shi, Xiao Hang Wang, Yi Bin Guo, Ping Fang Hu, Feng Zhu, Xin Zeng, Wei Fen Xie: Prevalence and risk factors for gallstone disease: A population-based cross-sectional study. Journal of Digestive Diseases, 2020-04, 21. vsk, nro 4, s. 237–245. PubMed:32166900. doi:10.1111/1751-2980.12857. ISSN 1751-2980. Artikkelin verkkoversio.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sappikivitauti Wikimedia Commonsissa
