Piiska on lyömäsoitin, jossa on kaksi saranalla yhteenliitettyä litteää puunkappaletta. Lyömällä nämä yhteen tuotetaan pamahtava ääni, joka muistuttaa piiskan tai ruoskan sivalluksen aikaansaamaa paukahdusta. Orkesterikokoonpanoissa piiskaa on käytetty perkussiona 1800-luvulta lähtien.[1]

Ludwigin valmistama piiska.

Lähteet muokkaa

  1. Suuri Musiikkitietosanakirja 5 O-See, s. 83. Espoo: Weilin + Göös, 1991. ISBN 951-35-4729-9.