Petula Clark
Petula Sally Olwen Clark (s. 15. marraskuuta 1932 Epsom, Surrey) on brittiläinen laulaja, näyttelijä ja säveltäjä, joka tunnetaan parhaiten 1960-luvun kansainvälisistä hiteistään. Clarkin levyjä on myyty lähes 70 miljoonaa kappaletta ja hän on menestynein brittiläinen musiikin naistähti. Hänellä on myös kansainvälisten poplistojen ennätys pisimmästä listoilla esiintymisestä, 51 vuotta vuoden 1954 kappaleesta ”The Little Shoemaker”. Kappale pääsi brittien ”Top Twentyn” vuoden 2005 albumiin L’essentiel – 20 Succès Inoubliables, joka puolestaan pääsi listoille Belgiassa. Petula Clark on hyvin tunnettu hitistään Downtown vuodelta 1964.
| Petula Clark | |
|---|---|
 Petula Clark vuonna 2012. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. marraskuuta 1932 |
| Ammatti | laulaja, näyttelijä, säveltäjä |
| Muusikko | |
| Taiteilijanimi | Petula Clark |
| Laulukielet | englanti, ranska |
| Aktiivisena | 1939– |
| Tyylilajit | popmusiikki |
| Soittimet | piano |
| Levy-yhtiöt | Polygram |
| Aiheesta muualla | |
| www.petulaclark.net | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Petula Clark aloitti esiintymiset näyttämöllä seitsemänvuotiaana, ja 11-vuotiaana hänellä oli oma radio-ohjelma, jossa soitettiin isänmaallisia lauluja mielialan kohottamiseksi sota-aikana. Clark kulki viihdyttämässä brittien joukkoja sodan aikana yhdessä muiden lapsitähtien kanssa ja esiintyi elokuvassa A Medal for the General vuonna 1944. Kymmenen vuoden aikana hän esiintyi parissakymmenessä elokuvassa ja 1950-luvulla hänen levynsä nousivat myyntilistoille.[1]
Siirtyminen lapsitähdestä aikuiseksi esiintyjäksi ei ollut helppoa. Clark meni naimisiin ja muutti Ranskaan. Vuonna 1964, kun brittimusiikki tuli muotiin Yhdysvalloissa, Clark sai osansa suosiosta kappaleellaan Downtown. Se palkittiin Grammy-palkinnolla ja nousi Yhdysvaltojen pop-listan ykköseksi. Vuonna 1965 myös kansainvälinen hitti My Love nousi Yhdysvaltojen listoilla ykköseksi. [2]. 1960-luvun lopun ajan Clark oli suuri tähti molemmilla mantereilla ja veti omia televisio-ohjelmiaan BBC:llä ja NBC:llä.[1] 1960-luvun aikana Clark sai kultalevyt levyistään Monsieur (1964), Chariot (1964), Romeo (1964), Downtown (1965), My Love (1966), I couldn't live without your love (1966) ja This is my song (1967).[3]
1970-luvulta alkaen Clark teki kansainvälisiä kiertueita ja esiintyi musikaaleissa. Vuonna 2013 ilmestyi uutta materiaalia sisältävä levy Lost in you.[1]
Clark on ollut vuodesta 1961 naimisissa ranskalaisen Claude Wolffin kanssa, mutta pari ei enää asu yhdessä. Heillä on kolme lasta.[4]
Albumit muokkaa
- 1957 You Are My Lucky Star
- 1959 Pet Clark
- 1964 Downtown
- 1965 I Know a Place
- 1965 In Love Laurie
- 1965 Live 65
- 1965 Petula 65
- 1965 Uptown with Petula Clark
- 1966 I Couldn't Live Without Your Love
- 1966 My Love
- 1966 Petula 66
- 1966 Petula Clark Sings for Everybody
- 1967 Colour My World/Who Am I
- 1967 Just Petula
- 1967 These Are My Songs
- 1968 Finian's Rainbow
- 1968 Petula
- 1968 The Other Man's Grass Is Always Greener
- 1969 Just Pet
- 1970 Memphis
- 1971 Petula 71
- 1971 Today
- 1971 Warm and Tender
- 1972 Live at the Royal Albert Hall
- 1972 Now
- 1974 Come on Home
- 1974 Live in London
- 1975 I'm the Woman You Need
- 1986 Greatest Hits (kokoelma-albumi)
- 1996 With One Look: Songs from Sunset Blvd.
- 2003 The Divas Collection
- 2004 Live at the Paris Olympia
- 2012 Petula Clark [Sony]
- 2013 Lost in You
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Petula Clark all music. Viitattu 2.5.2013.
- ↑ {{Verkkoviite | osoite = https://www.songfacts.com/facts/petula-clark/my-love%7C
- ↑ Awards International Petula Clark Society. Arkistoitu 7.3.2013. Viitattu 2.5.2013.
- ↑ Rebecca Hardy: 'Being in love at 83 is crazy, fantastic': Petula Clark on how she's relishing another chance at romance Daily Mail. 7.9.2016. Viitattu 5.5.2019. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Petula Clark Wikimedia Commonsissa
- Petula Clark Internet Movie Databasessa. (englanniksi)