Mila caespitosa
Mila caespitosa on kaktuskasvilaji, joka kuuluu ainoana omaan sukuunsa. Se on varsin muunteleva, joten aikojen kuluessa on kuvattu 13 eri Mila-lajia, mutta tarkempien tutkimusten valossa ne ovat osoittautuneet yhdeksi lajiksi. Tieteellinen sukunimi on anagrammi Perun pääkaupungin Liman nimestä, ja lajinimi tarkoittaa mätästävää.[2]
Mila caespitosa | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Streptophyta |
Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
Lahko: | Caryophyllales |
Heimo: | Kaktuskasvit Cactaceae |
Alaheimo: | Cactoideae |
Tribus: | Trichocereeae |
Suku: |
Mila Britton & Rose (1922) |
Laji: | caespitosa |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Ulkonäkö ja koko muokkaa
Kasvi on mätästävä ja matalakasvuinen, enintään 30 senttimetrin korkuinen. Juuret ovat mukulamaisia. Liereät varret ovat vihreitä tai harmaanvihreitä ja matalaharjuisia; harjuja on yhdessä varressa 10–15 likeisesti asettuneine areoleineen. Piikit ovat äärimmäisen vaihtelevia, valkoisia ja kellertävä- tai ruskehtavakärkisiä. Keskipiikkejä on 3–7, säteittäispiikkejä 8–40. Kukat sijaitsevat lähellä varren kärkeä ja ovat suppilomaisia, lyhyttorvisia, kermanvaaleita tai keltaisia, puolestatoista kahteen senttimetriin leveitä. Pohjuksessa on pieniä suomuja ja villaa. Hedelmä on pallomainen, marjamainen, keltainen tai punertavan ruskea, mehevä ja miltei paljaspintainen, kukan jäänteitä on jäljellä. Siemenet ovat pieniä, kiiltävänmustia ja nystypintaisia.[2]
Levinneisyys muokkaa
Mila caespitosa kasvaa Keski-Perussa vuoren juurella olevilla kukkuloilla ja korkeammallakin Andeilla.[2]
Lähteet muokkaa
- Anderson E. F. 2001: The Cactus Family. - Timber Press. Portland, Oregon. ISBN 0-88192-498-9.
Viitteet muokkaa
- ↑ Ostalaza, C. & Cáceres, F.: Mila caespitosa IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.10.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c Anderson 2001: 470.