Mikrokuitu on keinotekoinen tekstiilikuitu, jonka hienous on alle 1 dtex,[1] eli sen massa on alle yhden gramman kymmentä kilometriä kohti.[2] Mikrokuitua valmistetaan pääasiassa polyamidista ja polyesteristä filamenttikuituna. Mikrokuidun etu sade- ja urheiluasujen materiaalina on hengittävyys: kuidussa olevat mikroskooppisen pienet huokoset päästävät läpi vesihöyryn, mutta eivät vesipisaraa. Näin ollen vaate tuntuu hikoillessakin kuivalta ja suojaa sateelta.

Mikrokuidusta valmistettu takki.

Tekniset tiedot muokkaa

Tyypillisesti mikrokuidun paksuus on alle yhden denierin, tyypillisesti 0,5 – 0,6 denieriä. Tätä voi verrata esimerkiksi silkkikuidun tyypilliseen paksuuteen 1,24 denieriä, tai puuvillan 1,5 – 2 denieriin.[1] Tässä on siis kyse kuidun paksuudesta; siitä tehty lanka ja neulos on paljon paksumpaa (esimerkiksi sukkahousut 20–40 den).

Mikrokuiduista tehdyt kankaat ovat keveitä, pehmeitä ja säilyttävät muotonsa hyvin.

Käyttö muokkaa

Mikrokuituja käytetään

  • sadeasuissa
  • urheiluvaatteissa
  • siivousvälineissä
  • juhlavaatteissa

Urheilukerrastoissa mikrokuitua käytetään, koska se johtaa kosteuden pois iholta toisin kuin esimerkiksi puuvilla. Juhlavaatteissa sitä käytetään, koska se saadaan hohtamaan silkin lailla. Siivousvälineissä on hyötyä mikrokuidun nukattomuudesta.

Puhdistus ja siivous muokkaa

Puhdistuksessa mikrokuituiset tekstiilit ovat tehokkaita lukuisten, läpimitaltaan pienten ja poikkileikkaukseltaan särmikkäiden kuitujen ansiosta, jotka antavat mikrokuitutuotteelle erinomaisen kyvyn irrottaa ja sitoa likaa ja rasvaa.

Käytetyissä mikrokuituliinoissa pesii kuitenkin lähes sata kertaa suurempi määrä bakteereja kuin luonnonkuiduista kudotuissa[3].

Lähteet muokkaa

  1. a b Microfibers: Functional Beauty Ohio State University. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 5.10.2012.
  2. DTEX - Decitex (textiles; measuring unit for yarn; 1 gram per 10000 meters) Acronymfinder.com. Viitattu 11.7.2017. (englanniksi)
  3. Kuluttaja | HS selvitti, millainen tiskirätti on hygieenisin: Testin likaisimmassa rätissä oli 680 000 bakteeripesäkettä Helsingin Sanomat. 10.11.2022. Viitattu 14.11.2022.

Aiheesta muualla muokkaa