Mercallin asteikko
Mercallin asteikko kuvaa maanjäristyksen intensiteettiä eli sen aiheuttamia tuhoja ja muita vaikutuksia maanpinnalla tietyssä paikassa. Asteikossa on kaksitoista porrasta. Mercallin asteikko on subjektiivinen asteikko, eli sen arvo riippuu havaitsijasta ja havaintopisteestä. Tunnetumpi Richterin asteikko on objektiivinen asteikko, ja se kuvaa maanjäristysprosessissa vapautuvaa energiaa eli järistyksen magnitudia.
Richterin asteikolla ja Mercallin asteikolla on suora yhteys.lähde? Mitä suurempi on järistyksen magnitudi, sitä suuremmat vaikutukset sillä on maanpinnalla eli se saa suuremman järistysintensiteetin. Järistyksen aiheuttamat tuhot heikkenevät sen keskipisteestä poispäin mennessä, joten kauempana keskipisteestä järistys saa pienempiä Mercallin arvoja, vaikka sen magnitudi pysyy samana. Syvät tai syrjässä tapahtuvat maanjäristykset voivat saada pienen intensiteettiarvon, vaikka niiden magnitudi olisi hyvinkin iso.
Alimman eli I-luokan järistystä (magnitudi alle 3,4) ihmiset eivät pysty havaitsemaan.[1] Ylimmän, XII-luokan järistys (magnitudi yli 8,0) aiheuttaa kutakuinkin täydellisen tuhon.[1]
Muunnettu Mercallin asteikko muokkaa
Nykyisin käytössä oleva maanjäristyksen vaikutuksia, intensiteettiä mittaava muunnettu Mercallin asteikko eli MMI-asteikko. Se on kehitetty aikaisemmista Giuseppe Mercallin 1800-luvun lopulla käyttöön ottamasta Rossi-Forelin asteikosta. Mercallin asteikon aiempia muunnelmia olivat muun muassa Mercalli–Cancani–Sieberg-asteikko (MCS) ja Mercalli–Wood–Neuman-asteikko (MWN). Nykyinen MM-asteikko on Charles Richterin muokkaama.
| Intensiteetti (Mercallin asteikko) | Magnitudi | Energia J | Huippu- kiihtyvyys %g |
Huippu- nopeus cm/s |
Kuvaus |
|---|---|---|---|---|---|
| I. Laittein havaittava | < 3,5[2][3] | < 1,6 E+7[2] | 0,17 | < 0,1 | Yleensä vain laitteiden havaitsema. Ihmiset eivät yleensä havaitse mitään. Ihmiset tuntevat värähtelyn vain suotuisissa oloissa. Laitteet havaitsevat järistyksen[4]. |
| II. Vaimea | 3,5 | 1,6 E+7 | 0,17–1,14 | 0,1–1,1 | Vain harvat ihmiset tuntevat sisällä levossa, nimenomaan rakennusten yläkerroksissa. Lamput ja muut riippuvat esineet saattavat heilua[5]. |
| III. Heikko | 4,2 | 7,5 E+8 | 0,17–1,14 | 0,1–1,1 | Vain jotkut havaitsevat järistykseksi sisällä. Ihmiset huomaavat yleensä sisällä, varsinkin yläkerrassa. Monet eivät tunnista havaitsemaansa tärinää maanjäristykseksi. Pysäköidyt autot voivat hieman keinahdella. Sisätiloissa järistys muistuttaa ohiajavan kevyen kuorma-auton aiheuttamaa värinää. Lamput ja muut riippuvat esineet saattavat heilua.[6]. |
| IV. Kohtalainen | 4,5 | 4 E+9 | 1,7–3,9 | 1,1–3,4 | Monet huomaavat, ikkunat helisevät. Monet ihmiset tuntevat sisällä, ulkona vain muutamat. Jotkut heräävät yöllä. Lamput ja muut riippuvat esineet heiluvat selvästi. Astiat ja ikkunat helisevät kovasti ja ovet liikkuvat hieman. Puuseinät natisevat, ikkunankehykset kirskuvat. Seinistä tulee rikkoutumisääntä. Kuin raskas kuorma-auto ajaisi ohi. Seisovat autot tärisevät huomattavasti. |
| V. Melko voimakas | 4,8 | 2,1 E+10 | 3,9–9,2 | 3,4–8,1 | Useimmat havaitsevat, ikkunoita menee rikki. Useimmat tuntevat järistyksen ulkona, mutteivät epäsuotuisissa oloissa. Nukkuvat ihmiset heräävät. Vesi pärskyy ja roiskuu astioiden reunojen yli. Pienet esineet siirtyvät ja kaatuvat kumoon. Jotkut lasi- ja posliiniastiat ja ikkunat saattavat särkyä ja suuret kirkonkellot soivat. Ovet avautuvat ja sulkeutuvat itsekseen. Kuin läheltä taloa ohi ajavan suuren junan aiheuttamaa tärinää. Rappausta voi pudota seinistä. Heilurikellot saattavat pysähtyä. |
| VI. Voimakas | 5,4 | 5,7 E+11 | 9,2–18 | 8,1–16 | Kaikki huomaavat järistyksen. Ihmiset alkavat pelätä järistystä. Jotkut säikähtävät ja juoksevat ulos ja liikkuvat siellä jatkuvasti pelon takia. Mutta käveleminen on epävakaata järistyksen takia. Useimmat pelastuvat. Ikkunat, lasiastiat ja posliinitavarat särkyvät. Taulut tippuvat seiniltä, kirjat ja muut pienesineet putoavat hyllystä, jotkut raskaat huonekalut liikkuvat tai kaatuvat. Seinälaasti irtoaa joissain kohdin. Heikot muuraukset ja rappaukset halkeilevat. Savupiiput vahingoittuvat. Rakennusvauriot lieviä. Pienet kirkonkellot soivat. Puut ja pensaat huojuvat voimakkaasti. |
| VII. Hyvin voimakas | 6,1 | 2,8 E+13 | 18–34 | 16–31 | Lieviä rakennusvaurioita. Kaikki juoksevat ulos, ihmiset peloissaan. Vaikeata seistä, huonekalut särkyvät. Suuret kirkonkellot soivat ja muutkin roikkuvat esineet heiluvat voimakkaasti.
Kohtalaisia rakennusvaurioita, laasti, ulkonemat ja irtonaiset tiilet murenevat ja putoavat. Vahvat rakennukset vaurioituvat vain hitusen, tavalliset hyvin rakennetut talot vain hieman tai kohtalaisesti. Heikot rakennukset kärsivät huomattavia vaurioita ja sortuvat. Betoniset sadevesikourut tuhoutuvat. Jotkut savupiiput rikkoutuvat. Liikkuvien autojen ajajat huomaavat järistyksen. Aallokkoa lammissa. Hiekkaisissa ja soraisissa rinteissä liukumisten merkkejä. |
| VIII. Tuhoisa | 6,5 | 2,5 E+14 | 34–65 | 31–60 | Vanhat rakennukset vaurioituvat näkyvästi. Huomattavaa tuhoa rakennuksille. Yleinen pelko, merkkejä pakokauhusta. Erityisesti järistystä kestämään suunnitellut vahvat A-luokan rakenteet vaurioituvat vain vähän. Tavalliset rakenteet vaurioituvat kohtuullisesti tai merkittävästi ja romahtavat osittain. Heikot rakennukset vaurioituvat pahoin. Muutamat tiiliseinät saattavat vääntyä, osa jopa kaatuu. Savupiiput vääntyvät ja voivat sortua.
Kirkontornit kaatuvat, seinät romahtavat, tehtaissa olevat pinot kaatuvat, pylväät, muistomerkit ja muurit kaatuvat. Raskaat huonekalut siirtyvät. Vinot paalut katkeavat. Hiekka ja savi lentävät ilmaan. Puiden oksat katkeavat. Kaivoveden ja lähdeveden pinta ja lämpötila voi muuttua. Halkeamia kosteaan maahan ja jyrkkiin rinteisiin. Auton ohjaaminen vaikeaa, kun järistys vaikuttaa siihenkin. |
| IX. Raunioittava | 6,9 | 2,3 E+15 | 65–124 | 61–130 | Rakennukset siirtyvät, maahan alkaa ilmestyä halkeamia. Huomattavaa vahinkoa rakennuksille[7]. Yleinen pakokauhu, eläimet juoksevat kauhuissaan. Erityisesti järistystä kestämään suunnitellut rakennuksetkin kärsivät vaurioita. Heikosti rakennetut talot tuhoutuvat kokonaan, ja lujatkin huomattavasti. Runsaasti sisävaurioita. Perustukset vaurioituvat, puurunkoiset rakennukset siirtyvät perustuksiltaan jos eivät ole kiinnipultatut. Selviä railomaisia murtumia maassa, tiet halkeilevat. Hiekkaa, mutaa ja vettä pulppuaa maasta kuin lähteistä[8]ja syntyy hiekkakraattereita. Säiliöt vaurioituvat pahoin. Maanalaiset johdot ja putket katkeilevat. Osittaisia romahtamisia. |
| X. Hävittävä | 7,3[2][9] | 2,1 E+16 | > 124 | > 116 | Vakavaa tuhoa, maassa halkeamia. Useimmat puutalot, tiilitalot ja niiden perustukset tuhoutuvat. Suuria halkeamia maassa. Hiekka ja muta nousevat rantaa pitkin ja alavilla seuduilla. Jotkut hyvin tehdyt puutalot ja sillat tuhoutuvat. Suuria maanvyörymiä. Raiteet vääntyvät, monet muuratut rakenteet tuhoutuvat. Vesi sinkoutuu joista ja kanavista yli rantapenkereiden. Padot, kanavat ja penkereet vaurioituvat pahoin. Hyökyaaltoja kanavissa, joissa ja järvissä. |
| XI. Katastrofaalinen | 8,1 | > 1,7 E+18 | > 124 | > 116 | Täydellistä tuhoa, siltoja sortuu. Tuhot suuria. Vain muutamia taloja pysyy pystyssä. Lähes kaikki muuratut ja puurakenteet sortuvat. Vain muutamia muurattuja rakenteita säilyy. Sillat ja valtatiet tuhoutuvat. Leveitä halkeamia maassa. Maanalaiset vesijohdot ja muut putkistot tuhoutuvat kokonaan. Raiteet vääntyvät huomattavasti. Runsaasti suuria maan- ja kivivyöryjä. |
| XII. Erityisen katastrofaalinen | > 8,1 | > 124 | > 116 | Täydellinen tuho. Lähes kaikki maanpäälliset ja maanalaiset rakennukset tuhoutuvat pahoin tai hajoavat kokonaan. Kaupunki näyttää kiven, puiden ja niin edelleen rakenteiden jätteiden sekamelskalta. Halkeamia ja painumia maassa. Jokien uomat muuttuvat, vesiputouksia ilmestynyt. Suuret kalliomassat siirtyvät. Maanpinta aaltoilee järistyksen aikana. Suuri määrä kiviä siirtyy paikoiltaan. Kappaleita lentää ilmaan. Maanpinta ja horisontti vääristyvät järistyksen aiheuttamien maanmuutosten takia. |
Mercallin asteikon arvoja muokkaa
- I maanpinnan kiihtyvyys 1 cm/s²[10]
- II 1–2
- III 2–3
- IV 3–6
- V 6–15
- VI 15–30
- VII 30–60
- VIII 60–160
- IX 160–300
- X 200–600
- XI 600–1500
- XII > 1 500 cm/s²
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- Kalle Taipale, Levoton maapallo, Kirjayhtymä 1996, ISBN 951-26-4160-7
- Merkurius-kirjat, Tulivuori, Susanan van Rose, Helsinki media kirjat 1995, ISBN 951-875-987-1 8186
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Veikko Ervasti, Jorma Kytömäki ja Juhani Paananen: Terra Nova. Toimiva maapallo. WSOY 2000.
- ↑ a b c intensity of the earthquake The Meter
- ↑ Earthquakes: Causes and Measurements Tulane University
- ↑ Merkurius-kirjat, tulivuori, Susanna van Rosen, lastenkirja, sivu 48
- ↑ Levoton maapallo,Kalle Taipale, sivu 66: Modifioitu mercallin asteikko
- ↑ Maanjäristykset (Arkistoitu – Internet Archive) Taksvärkki
- ↑ Kakkuri, planeetta maa, sivu 76, taulukko 6
- ↑ Merkurius-kirjat, tulivuori, sivu 49
- ↑ http://www.em.gov.bc.ca/Mining/Geolsurv/Surficial/quake/eq2.htm (Arkistoitu – Internet Archive) British Columbia Geological Survey
- ↑ Spectrum, WSOY Porvoo1978; ISBN 951-0-07246-X,Osa 7, Lis-Mil, Kohta maanjäristykset, sivu 204