Kuningasboa

käärmelaji

Kuningasboa (Boa constrictor) kuuluu jättiläiskäärmeiden heimoon. Lajia pidetään myös lemmikkinä. Luonnossa kuningasboaa tavataan Väli- ja Etelä-Amerikassa.

Kuningasboa
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Lahko: Suomumatelijat Squamata
Alalahko: Käärmeet Serpentes
Heimo: Jättiläiskäärmeet Boidae
Alaheimo: Boat Boinae
Suku: Boa
Laji: constrictor
Kaksiosainen nimi

Boa constrictor
Linnaeus, 1758[2]

Katso myös

  Kuningasboa Wikispeciesissä
  Kuningasboa Commonsissa

Ulkonäkö ja koko muokkaa

Kuningasboat ovat syntyessään noin puoli metriä pitkiä, ja voivat kasvaa lähes neljä metriä pitkiksi. Pohjaväri on punaruskea tai vaaleanpunertava, ja siinä on tummia raitoja.[3]

Levinneisyys ja elinympäristö muokkaa

Kuningasboat elävät luonnossa Meksikosta Argentiinaan ulottuvalla alueella. Ne viihtyvät monenlaisessa ympäristössä, sekä maan pinnalla että puissa. Niitä tavataan trooppisissa sademetsissä, savannilla, autiomaassa ja viljellyillä pelloilla. Ne eivät viihdy yhtä hyvin vesistöjen läheisyydessä kuin muut boalajit.[3]

Ravinto ja käyttäytyminen muokkaa

Kuningasboa on aktiivinen lähinnä öiseen aikaan.[3]

Kuristajakäärmeenä kuningasboa kuristaa saaliinsa. Ravinnokseen se syö luonnossa jyrsijöitä ja muita pieniä nisäkkäitä, lintuja ja sammakoita sekä lepakoita. Boan päässä on lämpöä aistivia suomuja, joiden avulla se löytää saaliinsa pimeässäkin.[3]

Hoito lemmikkinä muokkaa

Terraariossa ruokinta on hieman yksipuolisempaa. Pääravinnoksi lemmikkinä pidettäville matelijoille tarjotaan pakastettuja hiiriä, rottia sekä kanoja. Suomen eläinsuojelulaissa kielletään elävän ruokanisäkkään antaminen matelijalle ruoaksi. Yleensä lemmikkikäärme kuristaa myös kuolleen nisäkkään terraario-oloissa.

Nuoria boia ruokitaan 5–7 päivän välein, ja aikuisille sopiva ruokintaväli on kahdesta viikosta aina kuukauteen asti. Boat voivat paastota pitkiä aikoja.

Käyttäytyminen muokkaa

Lemmikkinä kuningasboa on yleensä hyvin säyseä ja toimiva kaikin puolin. Rauhallisena käärmeenä sitä on melko helppo käsitellä, mikäli se on tottunut siihen. Kun käärmettä otetaan ulos terraariosta, on aina varmistettava, että se näkee lähestyvän käden, muuten se saattaa puraista.

Myöskään lepotiloissa olevaa käärmettä ei saa mennä koskemaan tai häiritsemään.

Terraario muokkaa

Aikuinen kuningasboa kasvaa yleensä 2–3-metriseksi. Melko suuri koko asettaa omat vaatimuksensa terraariota hankittaessa. Parhaiten suuren terraarion saa rakennettua vesivanerista. Lasiset terraariot ovat usein liian pieniä aikuiselle boalle. Terraarion on syytä olla myös korkea, sillä boa kiipeilee mielellään. Kylpypaikan pitää olla niin iso, että boa pystyy olemaan siellä kerällä kokonaan. Suurimmille boille käytetään paljon vauvoille tarkoitettuja punkkia. Vesiastian pitää kuitenkin olla helposti puhdistettavissa, sillä se toimii usein myös käärmeillä wc:nä. Vesi pitää vaihtaa vähintään kahden päivän välein, mutta mieluiten joka päivä. Terraariossa pitää olla vaihtolämpöiselle eläimelle tärkeät lämpötilaerot. Ne voi luoda lämpömatolla, lämpökaapelilla tai lämpölampulla. Terraarion viileässä päässä lämpötila saa olla suunnilleen huoneenlämpöinen, tai hieman enemmän. Lämmittelypaikassa lämpö saa kohota aina 35–40 °C:een. Käärme tarvitsee myös piilopaikkoja. Suositeltavaa on, että vähintään yksi kylmään ja yksi lämpimään paikkaan. Piiloja saa toki olla enemmänkin, mutta niiden on oltava helposti tarkastettavia.

Lisääntyminen muokkaa

Kuningasboa on melko helppo lisääntymään ja Suomessa on melko usein tarjolla kotimaisia kuningasboia. Kun lähdetään lisäännyttämään boia, niiden pitää olla hyvässä kunnossa ja hyvin ruokittuja, sillä naaraat paastoavat koko tiineyden ajan. Paritteluaikaa lukuun ottamatta koiras on suositeltavaa pitää erillään naaraasta. Terraarion lämpötiloja pitää hieman laskea, jotta käärmeet saavat paritteluvietin. Kuningasboa kantaa poikasiaan noin 160 päivää, jonka jälkeen naaras synnyttää elävät poikasensa. Poikasia saattaa tulla useita kymmeniä. Poikaset ovat yleensä syntyessään alle puolen metrin mittaisia. Poikasia aletaan ruokkia viimeistään ensimmäisen nahanluonnin jälkeen.

Lähteet muokkaa

  1. Arzamendia, V., Cisneros-Heredia, D.F., Fitzgerald, L., Flores-Villela, O., Gagliardi, G., Giraudo, A., Ines Hladki, A., Köhler, G., Lee, J., Nogueira, C. de C., Ramírez Pinilla, M., Renjifo, J., Scrocchi, G., Urbina, N., Williams, J., Wilson, L.D. & Murphy, J.: Boa constrictor IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-1. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 9.8.2022. (englanniksi)
  2. Boa constrictor Linnaeus, 1758 ITIS. Viitattu 9.7.2015.
  3. a b c d Boa constrictor National Zoo. Arkistoitu 9.2.2010. Viitattu 9.7.2015.

Aiheesta muualla muokkaa