Kulturbund

organisaatio

Kulttuuriliitto (saks. Kulturbund, lyh. KB) oli Saksan demokraattisessa tasavallassa toiminut kulttuurijärjestö. Järjestö perustettiin kesäkuussa 1946 Neuvostoliiton miehityshallinnon käskystä nimellä Kulturbund zur demokratischen Erneuerung Deutschlands ("Kulttuuriliitto Saksan demokraattiseksi uudistamiseksi"). Alun alkaen kulttuuriliitto oli ilmeisesti tarkoitettu myös läntisillä miehitysvyöhykkeillä toimivaksi, puoluerajat ylittäväksi kulttuurijärjestöksi, jonka tarkoituksena oli tukea miehitetyn Saksan kulttuurielämän elvyttämistä ja ohjata sitä "demokraattiseen" ja "antifasistiseen" suuntaan. Käytännössä Kulttuuriliitto toimi kuitenkin vain DDR:n alueella. Jo vuonna 1947 järjestön jäsenyys sidottiin tiukemmin Sosialistisen yhtenäisyyspuolueen alaisuuteen. Puolueen jäseniä oli mukana Kulttuuriliiton kaikilla tasoilla, ja se huolehti Kulttuuriliiton poliittisista linjauksista. Liiton ensimmäisenä puheenjohtajana toimi DDR:n kansallislaulun sanoittaja ja maan myöhempi kulttuuriministeri Johannes R. Becher.

Kulturbundin logo

Verrattuna muihin DDR:ssä toimineisiin kansalaisjärjestöihin Kulttuuriliiton toiminta oli kuitenkin suhteellisen vapaata politiikasta. Sen jäsenille taattiin edes jossain määrin "taiteellista vapautta", eikä jäsenistön sitoutuminen liiton poliittisiin tavoitteisiin ollut kovin suurta. Suurin osa jäsenistöstä mielsi Kulttuuriliiton ensi sijassa yhteistoimintaelimeksi ja edunvalvojaksi, ei niinkään poliittiseksi toimintafoorumiksi.

Kulttuuriliitto oli mukana Kansallisessa rintamassa, ja se lähetti 22 edustajaa DDR:n parlamenttiin, Kansankamariin.

Kulturbundin kokous vuonna 1948.

Vuonna 1985 Kulttuuriliitossa oli 260 000 jäsentä. Suurin osa heistä oli kulttuurista kiinnostuneita kansalaisia, harrastelijakirjoittajia, keräilijöitä ja paikallishistorian tutkijoita. Toisaalta mukana oli myös DDR:n kulttuurielämän eliitti. Esimerkiksi muistomerkkien suojelu ja paikallishistorian tallentaminen oli organisoitu Kulttuuriliiton kautta. 1980-luvun alussa Kulttuuriliiton toimintapiirit itsenäistyivät. Näin syntyivät Kulttuuriliiton esperantoyhdistys, kotiseutuyhdistys, valokuvausyhdistys ja kulttuuriympäristöyhdistys.

Saksojen yhdistymisen jälkeen Kulttuuriliitto jatkoi toimintaansa yhdistyspohjalta (Kulturbund e.V.).

Aiheesta muualla muokkaa