Grobiņa
Grobiņa (saks. Grobin) on kaupunki Kuurinmaalla Latviassa, kymmenen kilometriä Liepājan itäpuolella.[2] Vuonna 2016 siellä oli 3 977 asukasta.[1] Kaupungin nimi tulee kuurin kielen pyökkimetsää tarkoittavasta sanasta gruobīns.[2]
| Grobiņa | |
|---|---|
 |
|
 vaakuna |
|
  Grobiņa |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Latvia |
| Kunta | Grobiņa |
| Väkiluku (2016) ([1]) | 3 977 |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
Historia muokkaa
Noin vuosina 650-800 nykyisen Grobiņan alueella oli muinaisskandinaavista asutusta. Noin vuonna 800 viikingit korvautuivat kuurilaisilla. Vuoden 875 tienoilla ruotsalaiset viikingit hyökkäsivät alueelle, jota puolusti 7 000 sotilasta. Tappion jälkeen kuurilaiset tunnustautuivat Ruotsin kuninkaan alamaisiksi.[2]
Saksalainen ritarikunta valloitti Baltian 1100-1200-luvulla, ja ensimmäinen maininta Grobiņasta on vuodelta 1253. Noin vuonna 1263, Durben taistelun jälkeisen kuurilaisten kapinan aikana, Liivinmaan ritarikunta hyökkäsi Grobiņaan ja poltti alueella olleen kuurilaisten puulinnoituksen. Grobiņan polttivat uudelleen ruotsalaiset vuonna 1659 Pohjan sodan aikana. Vuonna 1660 Kuurinmaan herttua Jakob Kettler muutti väliaikaisesti Grobiņaan, koska sota oli raunioittanut Jelgavan. Hänen poikansa ja seuraajansa Friedrich Kasimir Kettler antoi Grobiņalle kaupunginoikeudet vuonna 1695, ja kaupunki sai oman vaakunan kaksi vuotta myöhemmin. Rutto kylvi tuhoa kaupungissa 1700-luvulla.[2]
Napoleon I miehitti Grobiņan vuonna 1812 ja saksalaiset 103 vuotta myöhemmin. Toisessa maailmansodassa kaupungin valloittivat vuoron perään Natsi-Saksa ja Neuvostoliitto. Vuonna 2009 Grobiņan kaupungista tuli Grobiņan kunnan hallintoalue.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b «Latvijas iedzīvotāju skaits pašvaldībās pagastu dalījumā» (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d e Grobiņas novads grobina.lv. Viitattu 29.11.2020.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Grobiņa Wikimedia Commonsissa
- Grobiņan kotisivut (latviaksi)