Friedrich Siemens
Friedrich August Siemens (8. joulukuuta 1826 – 24. toukokuuta 1904) oli saksalainen keksijä ja yrittäjä, joka tunnetaan parhaiten teräksen valmistukseen liittyvästä Siemens-Martin-prosessissa tarvittavan uunin kehittämisestä. Hän on myös Werner von Siemensin ja William Siemensin veli.
Uunien kehitystyö muokkaa
Friedrich Siemmens päätti 15-vuotiaana palkkautua laivapojaksi. Myöhemmin hän oli veljensä yrityksen palveluksessa Isossa-Britanniassa. Hän kehitti vuonna 1856 regeneratiivisen sulatusuunin, joka toimi kaasulla. Tätä uunia käytetään Siemens-Martin-prosessissa. Hän sai keksinnölleen brittiläisen patentin No. 2861 otsikolla Uunin toiminnan tehostusjärjestely, jota voidaan käyttää kaikissa korkeata lämpötilaa vaativissa tapauksissa.
Vuonna 1856 hän perusti Dresdeniin uunin rakennusyrityksen, josta tuli myöhemmin Friedrich Siemens Industrieofenbau (FSI). Vuonna 1862 hänen veljensä Hans Siemens perusti Dresdeniin lasitehtaan keksinnön kaupalliseen soveltamiseen.
Vuonna 1867 Friedrich Siemens otti lasitehtaan vastuulleen veljensä Hans Siemensin kuoleman jälkeen. Vuonna 1868 otettiin lasin massatuotantoon jatkuvatoiminen regeneratiivisellä liekityksellä varustettu säiliöuuni. Tämän avulla tuotantomäärät nousivat 66-kertaisiksi kahteen miljoonaan pulloon kuukaudessa.
Vuonna 1900 Friedrich Siemens otti vastaan kunniatohtorin arvon Dresdenin teknillisessä korkeakoulussa.
Kirjallisuus muokkaa
- Karl Burhenne: Siemens. Teoksessa Allgemeine Deutsche Biographie, osa 55, s. 203–228. Leipzig: Duncker & Humblot, 1910. Artikkelin verkkoversio (saksaksi) (Perheartikkeli - katso s. 219)
- August Roth: Friedrich August Siemens. in: Siemens-Zeitschrift, 6. Jahrgang, Heft 12 (Joulukuu 1926), s. 581-590
