Fernando Solanas
Fernando Ezequiel ”Pino” Solanas (16. helmikuuta 1936 Olivos, Argentiina – 6. marraskuuta 2020 Pariisi, Ranska[1])[2] oli argentiinalainen elokuvaohjaaja, jonka useimmat teokset ovat dokumenttielokuvia. Hänen tunnetuimpia töitään ovat kiistelty nelituntinen poliittinen dokumenttitrilogia Polttouunien aika (La Hora de los hornos, 1968) sekä näytelmäelokuva Etelän kaipuu (Sur, 1987), josta Solanas sai parhaan ohjaajan palkinnon Cannesissa.[3] Solanas oli myös Argentiinan senaatissa Buenos Airesin kaupungin edustajana.
.jpg)
Solanasin dokumentit ja näytelmäelokuvat käsittelevät useimmiten Argentiinan ja muiden Etelä-Amerikan maiden yhteiskunnallisia epäkohtia vasemmistolaisesta näkökulmasta. Esimerkiksi dokumentissaan Argentiinan ryöstö (Memoria del saqueo, 2004) Solanas pyrkii osoittamaan miten äärimmäinen liberalismi ja korruptio syöksivät vauraan maan köyhyyteen[4].
Vuonna 1999 Solanas johti tuomaristoa Moskovan elokuvajuhlilla[5]. Kesällä 2002 hän vieraili Sodankylän elokuvajuhlilla[6] ja syksyllä 2005 Helsingin Cinemaissí-festivaaleilla[7].
Lähteet muokkaa
- ↑ Fernando “Pino” Solanas murió por coronavirus en París 7.11.2020. Infobae. Viitattu 7.11.2020. (espanjaksi)
- ↑ Fernando Solanas Elonetissä.
- ↑ Valtonen, Anni: Latinotodellisuuden äänitorvi, Helsingin Sanomat, 29.10.2005. Viitattu 7.10.2020.
- ↑ Argentiinan ryöstö, tv-ohjelmatietoja 4.10.2010. Telsu.fi. Viitattu 8.10.2020.
- ↑ 1999 year, Moskovan elokuvajuhlien sivusto tallennettuna Internet Archiveen. Viitattu 8.10.2020.
- ↑ Alaluusua, Kari: Fernando Solanas latinalaisen Amerikan ja kansansa puolesta, Kaleva 15.06.2002. Viitattu 7.10.2020.
- ↑ Valtonen, Anni: Argentiinalainen dokumenttiohjaaja Fernando Solanas Helsinkiin. Helsingin Sanomat, 29.10.2005. Viitattu 7.10.2020.
Kirjallisuutta muokkaa
- ”Pampan punainen tango”, Solanasin haastattelu, Filmihullu 3/2002.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fernando Solanas Wikimedia Commonsissa
