Efesoslainen koulukunta
Efesoslainen koulukunta on nimitys, jolla viitataan joskus antiikin kreikkalaisen esisokraattisen filosofin Herakleitoksen ajatteluun ja hänestä alkunsa saaneeseen filosofiseen koulukuntaan. Herakleitos vaikutti Efesoksessa, Jooniassa.
Virallista Efesoksen koulukuntaa ei koskaan ollut olemassa. Diogenes Laertios kuitenkin mainitsee, että Herakleitoksen ajattelulla oli seuraajia, jotka kutsuivat itseään ”herakleitoslaisiksi”.[1] Muun muassa Platon kuvaa Kratyloksen tämän mukaan nimetyssä dialogissaan tällaiseksi Herakleitoksen seuraajaksi.[2]
Herakleitos katsoi, että kaikkeuden perimmäinen olemus ja perusaine oli tuli. Hänen mukaansa oleva on aineellista ja yhtä, mutta toisaalta jatkuvassa muutoksessa. Perusaineksen eli tulen liike oli epäsopuista ja epäharmonista, vaikkakin prosessin lopputuloksena oli harmonia. Tämä muutos eli aineen muuttuminen tilasta toiseen ei tapahtunut sattumalta, vaan ”lain mukaisesti”, tiettyjen rajojen sisällä ja tietyssä ajassa. Tätä lakia Herakleitos kutsui nimellä logos (λόγος).
Näin termiä ”efesoslainen koulukunta” voitaisiin käyttää esisokraattisesta kreikkalaisesta ajattelusta, jossa ykseyden ja moneuden ongelma pyrittiin ratkaisemaan tuomalla kaksi ääripäätä yhteen. Sitä lähellä ovat toisaalta Parmenideen ajatus yhdestä ja moneuden sekä muutoksen kieltäminen, ja toisaalta pythagoralainen ajatus moneudesta ja liikkeestä sekä ykseyden kieltäminen.
Lähteet muokkaa
- ↑ Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit IX.6.
- ↑ Platon: Kratylos 440d-e.
