Basileios I

Basileios I Makedonialainen (kreik. Βασίλειος ὁ Μακεδών; 830/835 – 29. elokuuta 886) oli Bysantin keisari vuosina 867–886. Hän oli makedonialaisen hallitsijasuvun (867–1056) perustaja.

Basileios I
Basileios, poika Konstantinos ja toinen vaimo Eudokia Ingerina soliduksessa.
Bysantin keisari
Valtakausi	23./24. syyskuuta 867 – 29. elokuuta 886
Edeltäjä	Mikael III
Seuraaja	Leo VI
Syntynyt	noin 830/835 Makedonian teema
Kuollut	29. elokuuta, 886 Konstantinopoli
Puoliso	Maria Eudokia Ingerina
Lapset	Bardas, Anastasia, Konstantinos Leo VI, Stefanos, Aleksanteri, Anna Porfyrogenita, Helena, Maria
Suku	Makedonialainen

Basileios I ja hänen poikansa Leo VI.

Basileios vietti nuoruutensa perheensä kanssa bulgaarien hallitsijan Krumin panttivankina. Hänen onnistui kuitenkin paeta, ja hän sai töitä erään Theofilitzeen luota. Theofilitzes oli caesar Bardasin sukulainen. Bardas taas oli vuorostaan keisari Mikael III:n setä ja valtakunnan todellinen johtaja. Basileios pääsi keisari Mikaelin suosioon voitettuaan painiottelun. Pian Basileios oli keisarin henkivartija (parakoimomenos). Basileios erosi entisestä vaimostaan ja meni naimisiin keisarin rakastajattaren Eudokia Ingerinan kanssa. Väitettiin, että Basileioksen poika Leo VI olisi ollut itse asiassa Mikaelin poika. Asiasta ei luultavasti koskaan saada varmuutta.

Basileios murhasi Bardasin huhtikuussa 866 Mikaelin suostumuksella. Pari viikkoa myöhemmin Basileios julistettiin caesariksi. Lopulta syyskuussa 867 Basileios murhautti myös Mikaelin, ja hän nousi itse valtaistuimelle. Basileioksen ja hänen perustamansa hallitsijasuvun kautta pidetään Bysantin kulta-aikana.

Basileios I Johannes Skylitzesin kronikassa

Basileios uudisti lainsäädäntöä, ja hänen aikanaan koottiin lakiteksteistä 60 kirjaa käsittävä lakikokoelmna Basilika. Hänen aikanaan koottiin myös lyhyempiä ohjekirjoja, jotka tunnettiin nimillä Prokheiron ja Eisagoge. Teokset saatiin valmiiksi vasta Leo VI:n aikana.

Basileioksen aikana suhteet Roomaan olivat hyvät. Basileios karkotti aluksi patriarkka Fotioksen ja asetti tilalle tämän kilpailijan Ignatiuksen, jota paavi Hadrianus II suosi. Suhteet Roomaan heikkenivät, kun Bulgarian tsaari Boris I liitti uuden Bulgarian kirkon Konstantinopolin alaisuuteen. Roomassa oli toivottu, että Bulgaria tulisi sen alaiseksi. Vuonna 877 Fotioksesta tuli taas patriarkka. Basileioksen aikana Bysantti sai taas jalansijaa Italian niemimaalla.

Basileios kuoli 29. elokuuta 886 metsästysonnettomuuden jälkeen. Ollessaan metsästämässä hän tarttui vyöstään peuraan, joka veti hänet hevosen selästä. Kiesari raahautui peuran sarvissa 25 km:n matkan. Eräs Basileioksen palvelija pelasti hänet leikkaamalla hänet irti puukollaan. Basileios epäili häntä murhayrityksestä ja teloitutti hänet. Basileios itse kuoli pian sen jälkeen kuumeeseen.

Kirjallisuutta

• John Julius Norwich: Byzantium: The Apogee. Viking, 1991. ISBN 0-394-53779-3.
• Georg Ostrogorsky: History of the Byzantine State. Rutgers University Press, 1969. ISBN 0-8135-1198-4.

Lähteet

• Kazhdan, Alexander P.: The Oxford dictionary of Byzantium. Oxford University Press, 1991. ISBN 978-0-19-504652-6. (englanniksi)

Viitteet

Edeltäjä: Mikael III

Bysantin keisari

Seuraaja: Leo VI