Baabelin torni

Tämä artikkeli käsittelee myyttistä rakennelmaa. Baabelin torni on myös Pieter Brueghel vanhemman maalaus.

Baabelin torni (hepr. ‏מִגְדַּל בָּבֶל‎, migdal bavel; vuoden 1992 raamatunkäännöksessä Babylonin torni, heprean sanasta bavel ’sekaannus’, assyrialais-babylonialaisesta sanasta bāb-ili ’Jumalan ovi’) oli muun muassa Raamatun Ensimmäisen Mooseksen kirjan kertomuksen (1. Moos. 11) mukaan korkea torni, jota Nooan jälkeläiset^[1] ryhtyivät rakentamaan vedenpaisumuksen jälkeen Baabelin^[2] kaupunkiin.

Raamatun mukaan ihmiskunta tunsi olevansa yksikielinen ja yksimielinen, ja he halusivat rakentaa tornin maamerkiksi ja tavoittaakseen taivaan. Siksi Jumala sekoitti ihmisten kielet ja ihmiset hajaantuivat ympäri maailmaa. Kertomus on Raamatun selitys ihmisroduista ja ihmiskunnan jakautumisesta eri kansoihin, joilla on omat kielensä.

Mesopotamian zikkuratit, Etemenanki keskellä Babylonissa.

Baabelin tornilla lienee viitattu Etemenanki-temppeliin, joka oli rakennettu Babylonian pääjumala Mardukille. Rakennuksesta ja sen mittasuhteista on olemassa uus- ja myöhäisbabylonialaisia nuolenpäätekstejä.^[3] Kaupungissa olleet juutalaiset nimittivät Etenemankia Baabelin torniksi.^[4] Rakennus oli seitsemänkerroksinen ja noin 90 metriä korkea zikkurat, joka oli kaupungissa hallitsevalla paikalla.^[5] Sitä käytettiin tähtitieteellisiin havaintoihin.^[2]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

Raamattu: 1 Moos. 11:1–9 – Kertomus Babylonin tornista, http://www.omniglot.com/babel/finnish.htm
Mesopotamia Coloria.netissä
Mesopotamian alueen taide
Konttinen, Matti (toim.): Antiikin kansoja ja valtioita, Vuodesta 970 eKr. vuoteen 277 eKr, s. 78. Ihmiskunnan värikkäät vaiheet. Suomennos Heikki Kaskimies. Valitut Palat, 1998. ISBN 951-584-369-3.
Jorma O. Tiainen ja Pekka Mäkelä (toim.): Tietojätti. Gummerus 1993, uudistettu painos. ISBN 951-20-4372-6
Matti Eskola (toim.): Kodin uusi tietosanakirja Osa I. Weilin & Göös 1990. ISBN 951-35-4904-6
Jennifer Westwood (toim.): Muinaisten kulttuurien arvoitukset, Maailman selittämättömät pyhät paikat, symboliset maisemat, muinaiset kaupungit ja kadonneet maat. Otava 1998. ISBN 951-1-09924-8

Porrasramppi Urissa, missä on parhaiten säilynyt zikkurat.

Viitteet muokkaa

↑ Kodin uusi tietosanakirja, s. 70.
↑ ^a ^b Tietojätti, s. 91.
↑ ”Baabelin torni”, CD-Facta. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-23152-5.
↑ Muinaisten kulttuurien arvoitukset, s. 92.
↑ Matti Konttinen (toim.): Antiikin kansoja ja valtioita, s. 78.

Aiheesta muualla muokkaa

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Baabelin torni Wikimedia Commonsissa

[1] Kodin uusi tietosanakirja, s. 70.

[q1-2] Tietojätti, s. 91.

[cd-facta-3] ”Baabelin torni”, CD-Facta. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-23152-5.

[e1-4] Muinaisten kulttuurien arvoitukset, s. 92.

[5] Matti Konttinen (toim.): Antiikin kansoja ja valtioita, s. 78.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]