Arvo Jantunen
Arvo Johannes Jantunen (29. huhtikuuta 1929 Viipuri – 20. heinäkuuta 2018 Tampere) oli suomalainen koripalloilija, koripallovalmentaja ja -tuomari. Hän oli myös maajoukkuetason käsipalloilija ja pääsarjatason jalkapalloilija ja pesäpalloilija.
| Arvo Jantunen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Arvo Johannes Jantunen |
| Syntynyt | 29. huhtikuuta 1929 Viipuri, Suomi |
| Kuollut | 20. heinäkuuta 2018 (89 vuotta) Tampere, Suomi |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Koripalloilija | |
| Lempinimi | Jantsa |
| Pituus | 186 cm |
| Pelaajaura | |
| Seurajoukkueet | |
| 1949–1966 | Tampereen Pyrintö |
| Maajoukkueet | |
| 1954–1961 |
 Suomi |
| Ottelut (pisteet) | 50 (160) |
| Valmennusura | |
| 1963–1965 1963 |
Tampereen Pyrintö Suomi (apuv.) |
| Aiheesta muualla | |
| FIBA | |
Jantunen edusti koko koripalloilijanuransa ajan Tampereen Pyrintöä, joka vuonna 2014 nosti kattoon Jantusen pelipaidan. Pyrinnössä Jantunen voitti seuran historian ensimmäisen miesten koripallon SM-mitalin vuonna 1958. Hän on edelleen Pyrinnön pääsarjahistorian runkosarjan pelaajatilastoissa kuudentena tehdyissä pisteissä ja seitsemäntenä pelatuissa otteluissa. Suomen maajoukkueessa Jantunen pelasi 50 maaottelua ja kuului maan turnauskokoonpanoihin vuosien 1957, 1959 ja 1961 EM-kilpailuissa. Jantunen toimi myös koripallovalmentajana Pyrinnössä ja Suomen maajoukkueessa sekä kansainvälisen tason koripallotuomarina ollen muun muassa Suomen EM-kilpailuissa 1967 Tampereella pelattujen ottelujen tuomarien ja toimitsijoiden ylivalvoja.
Käsipallossa Jantuselle kertyi viisi maaottelua, yksi Suomen mestaruus ja yksi SM-hopea. Pesäpallossa hän pelasi miesten SM-sarjassa kolme kautta ja jalkapallossa yhden kauden. Lisäksi voimistelunopettajana työskennellyt Jantunen harrasti jääpalloa, pöytätennistä ja keilailua.
Koripalloilijana muokkaa
Seurajoukkueura muokkaa
Jantunen syntyi Viipurissa vuonna 1929 ja eli siellä ensimmäisen vuosikymmenensä harrastaen myös urheilua. Sotien vuoksi ja Suomen menetettyä Viipurin Jantusen perhe muutti Tampereelle, missä hän alkoi aluksi pelata jalkapalloa. Oppikoulussa ensimmäisellä luokalla ollessaan Jantunen kiinnostui koripallosta, vaikka laji oli Tampereella tuolloin hyvin vaatimattomissa kantimissa: välineitä ei ollut, ja kesällä koripalloa ei pelattu. Jantunen opiskeli Tampereen lyseon lukiossa ja valmistui ylioppilaaksi vuonna 1950 sekä voimistelunopettajaksi vuonna 1954. Työuransa hän aloitti vuonna 1955.[1]
186 senttimetriä pitkä "Jantsa"[2] Jantunen edusti Tampereen Pyrintöä Koripalloliiton mestaruussarjassa vuosina 1949–1952 ja miesten SM-sarjassa vuosina 1952–1966.[3] Hän teki pääsarjassa Pyrinnölle 3 668 pistettä, millä hän on edelleen joukkueen historian parhaiden korintekijöiden joukossa.[4] SM-sarjakauden 1958 päätteeksi Pyrintö ja joukkueen hopeakauden ratkaisupelaaja[1] Jantunen saavuttivat ensimmäisen miesten SM-mitaliansa, hopean, Kotkan Työväen Palloilijoiden jälkeen.
Maajoukkue muokkaa
Jantuselle kirjattiin ensimmäinen maaottelu Suomen miesten maajoukkueessa 13. marraskuuta 1954. Vastassa oli Ruotsi, jota vastaan Jantunen myös seuraavan vuoden marraskuussa teki ensimmäiset kaksi pistettään maajoukkueessa. Vuonna 1957 Jantunen kuului Suomen kokoonpanoon Bulgarian EM-kilpailuissa, missä hän ei tehnyt pisteitä Suomen alkulohko-otteluissa. Suomi voitti alkulohkossaan Belgian mutta hävisi Unkarille ja Romanialle ja joutui alempaan jatkosarjaan, missä se voitti viisi seitsemästä ottelustaan sijoittuen lopputuloksissa 11:nneksi. Jantunen onnistui korinteossa otteluissa Länsi-Saksaa, Italiaa ja Skotlantia vastaan.[5]
Turkin EM-kilpailuissa 1959 Jantusen edustama Suomi hävisi kaikki kolme alkulohko-otteluaan Jantusen onnistuessa korinteossa Puolaa ja Espanjaa vastaan. Jatkosarjassa Suomi voitti yhden ja hävisi yhden ottelun, samoin sijoitussarjassa, missä Jantunen ylsi pisteille sekä Itä-Saksaa että Turkkia vastaan. Suomi sijoittui Turkissa 13:nneksi. Vuoden 1959 maaotteluissa Ruotsia ja Itä-Saksaa, samoin Ruotsia vastaan vuotta myöhemmin, Jantunen heitti 11 pistettä, maajoukkueuransa ennätyksen.[5]
Jantunen oli kolmannen kerran mukana EM-kilpailuissa Jugoslaviassa 1961, missä Suomi hävisi kummankin ottelunsa alkulohkossa. Jatkosarjassa Jantunen teki Englantia vastaan neljä pistettä ja otti kymmenen levypalloa. Kreikkaa vastaan hän kirjautti vastaavasti 6/6-lukemat. Lopuissa otteluissaan Suomi hävisi Espanjalle, voitti Alankomaat ja hävisi jälleen Espanjalle, ja lopputuloksissa maa oli 14:s. Jantusen maajoukkueura pelaajana päättyi Jugoslavian EM-turnaukseen: yhteensä hän pelasi maajoukkueessa vuosina 1954–1961 50 ottelua 3,2 pisteen keskiarvolla.[5]
Koripallotuomarina ja -valmentajana muokkaa
Jantunen aloitti vuonna 1954 työn Suomen Koripalloliiton tuomari- ja pelaajakouluttajana. Pyrinnössä hän valmensi pelaamisen ohella vuosina 1963–1965[6]. Hän toimi Suomen maajoukkueen apuvalmentajana vuonna 1963. Kansainvälisen erotuomaritutkinnon Jantunen suoritti vuonna 1965, ja hän toimi tuomarina useissa sadoissa otteluissa[1]. Suomen EM-kilpailuissa 1967 hän toimi Tampereella pelattujen ottelujen tuomarien ja toimitsijoiden ylivalvojana. Suomen Koripalloliiton kultainen ansiomerkki myönnettiin Jantuselle vuonna 1961.
Muut lajit muokkaa
Käsipallossa Jantunen pelasi Suomen maajoukkueessa viidessä maaottelussa. Hän saavutti Suomen joukkueessa akateemisten PM-kilpailujen hopeaa vuonna 1953. Seuratasolla Jantunen voitti Unionissa Suomen mestaruuden vuonna 1959 ja SM-hopeaa Tampereen Ilveksessä vuonna 1954.
Pesäpallossa Jantunen pelasi Tampereen Pyrinnössä kolmen kauden ajan SM-sarjaa lähinnä lukkarina. Kaudella 1954 Pyrintö sijoittui erittäin tasaisessa SM-sarjassa viidenneksi samoin pistein hopeamitalistijoukkueen kanssa.[7]
Jalkapallossa Jantunen pelasi Suomensarjaa ja Ilves-Kissoissa kaudella 1951 Mestaruussarjaa. Jantusen lajivalikoimaan kuuluivat myös jääpallo ja pöytätennis sekä keilailu, joissa hän saavutti M-luokan.
Myöhäisemmät vuosikymmenet muokkaa
Jantunen työskenteli voimistelunopettajana Tampereen lyseon lukiossa,[2] Klassillisessa ja Tampereen yhteiskoulussa. Vuoteen 1973 asti poikakouluna olleessa lyseon lukiossa Jantusen opetus koettiin niin monien oppilaiden kuin toisten opettajienkin mukaan innostavana. Jantunen jäi eläkkeelle 1990-luvun alussa. Hän kävi seuraamassa Pyrinnön koripallo-otteluita kauteen 2016–2017 asti kritisoiden ajoittain lajin muuttumista entistä kontaktipitoisemmaksi.[1] Pyrintö nosti vuonna 2014 kattoon Jantusen pelipaidan tämän pelinumerolla 5, joka seuran käytännön mukaisesti pysyy käytössä,[3] mutta jota ei ole käytetty.
Jantusen perheeseen kuuluivat vaimo ja tyttäret. Jantunen sairasti viimeiset elinvuotensa Alzheimerin tautia. Hän kuoli 89-vuotiaana Tampereella 20. heinäkuuta 2018.[8]
Tilastot muokkaa
| Kausi | Joukkue | Sarja | O | PTS | PTS YHT |
|---|---|---|---|---|---|
| 1952 | Tampereen Pyrintö | SM-sarja | 16 | 12,5 | 200 |
| 1953 | Tampereen Pyrintö | SM-sarja | 20 | 11,8 | 236 |
| 1954 | Tampereen Pyrintö | SM-sarja | 22 | 11,4 | 250 |
| 1955 | Tampereen Pyrintö | SM-sarja | 20 | 12,6 | 251 |
| 1956 | Tampereen Pyrintö | SM-sarja | 21 | 16,0 | 337 |
| 1957 | Tampereen Pyrintö | SM-sarja | 22 | 16,9 | 372 |
| 1958 | Tampereen Pyrintö | SM-sarja | 22 | 15,9 | 349 |
| 1959 | Tampereen Pyrintö | SM-sarja | 21 | 16,1 | 338 |
| 1960 | Tampereen Pyrintö | SM-sarja | 22 | 19,3 | 424 |
| 1961 | Tampereen Pyrintö | SM-sarja | 22 | 16,5 | 362 |
| 1962–1963 | Tampereen Pyrintö | SM-sarja | 31 | 12,3 | 382 |
| 1963–1964 | Tampereen Pyrintö | SM-sarja | 19 | 8,8 | 167 |
| 1964–1965 | Tampereen Pyrintö | SM-sarja | 1 | – | – |
| 1965–1966 | Tampereen Pyrintö | SM-sarja | 1 | – | – |
| Yhteensä | SM-sarja | 260 | 14,1 | 3668 | |
- O = ottelut, PTS = pistekeskiarvo, PTS YHT = pisteet yhteensä
Lähteet muokkaa
- Urheilumme Kasvot Osa 3 Palloilu, s. 841–842. Oy Scandia Kirjat Ab, 1973.
- Arvo Jantunen Suomen Koripalloliitto
- Maajoukkuetilastot Suomen Koripalloliitto
- Helen, Olli: Kuolleet: Koripalloilun suurisydäminen harhauttaja. Aamulehti, 21.8.2014, s. B11.
- VIIIC 1963 muistelee (Arkistoitu – Internet Archive) Tampereen lyseon lukio
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c d Hakanen, Jarmo: Kuolleet – Palloilijalegenda on poissa. (muistokirjoitus) Aamulehti, 24.7.2018, s. B7.
- ↑ a b VIIIC 1963 muistelee
- ↑ a b Kalevi Tuomisen, Olavi Ahosen, Arvo Jantusen ja Seija Leinon paidat Pyynikin kattoon 8.2.2014. Tampereen Pyrintö Basketball. Arkistoitu 22.7.2018. Viitattu 22.7.2018.
- ↑ http://www.pyrinto.fi/pistemiehet/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Maajoukkuetilastot – Suomen Koripalloliitto
- ↑ Roll-up Pyynikin Palloiluhallin aulassa Pyrintö–Nokia-ottelun yhteydessä 18.12.2019
- ↑ http://www.pesis.fi/@Bin/352344/msu1954.txt (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kares, Yrjö: Arvo Jantunen, yksi Tampereen Pyrinnön koripalloilun suurista hahmoista on poissa 21.7.2018. Aamulehti. Arkistoitu 21.7.2018. Viitattu 22.7.2018.