Albert Hofmann
Albert Hofmann (11. tammikuuta 1906 – 29. huhtikuuta 2008)[1][2] oli sveitsiläinen kemisti, joka tunnetaan parhaiten ensimmäisenä lysergihapon dietyyliamidia (LSD) syntetisoineena henkilönä. Hofmann syntyi Badenissa, Sveitsissä[3], ja opiskeli kemiaa Zürichin yliopistossa. Hänen pääaineensa oli eläinten ja kasvien kemia. Tohtorinarvon hän sai tehdessään tärkeää tutkimusta kitiinin parissa. Myöhemmin Hofmann siirtyi Baseliin Sandoz-yrityksen (nykyisin Novartis) palvelukseen tutkimaan lääkekasveja ja sieniä eristääkseen ja syntetisoidakseen niistä lääkekäyttöön soveltuvia aineita.
| Albert Hofmann | |
|---|---|
 Hofmann vuonna 1993 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 11. tammikuuta 1906 Baden, Sveitsi |
| Kuollut | 29. huhtikuuta 2008 (102 vuotta) |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | ETH Zürich |
| Tutkimusalue | kemia |
| Tunnetut työt | LSD:n synteesi, kitiinin rakenteen selvittäminen |
Hofmannin tutkimus lysergihappojen parissa johti LSD-25:n syntetisoitiin 16. marraskuuta 1938. Viisi vuotta myöhemmin 16. huhtikuuta 1943 Hofmannin yrittäessä kehittää migreenilääkettä ja siihen liittyen kauaksi aikaa unohtuneen LSD-25:n tutkimuksissa hän havaitsi sen hallusinogeeniset ominaisuudet, kun osa aineesta vahingossa vaikutti häneen ihokosketuksen kautta. Kolme päivää myöhemmin, 19. huhtikuuta, Hofmann testasi ainetta uudelleen nauttimalla 250 µg:n annoksen ja huomasi sen voimakkaat psykedeeliset vaikutukset. Tätä seurasi Hofmannin ja kollegoidensa itsetestien sarja. Ensimmäisen kerran hän kirjoitti löydöstään 22. huhtikuuta samana vuonna.
Myöhemmin Hofmannista tuli Sandoz-yrityksen luonnontuotteiden osaston johtaja ja hän matkusti tutkimaan alkuasukkaiden käyttämän Psilocybe mexicana -sienen psykoaktiivisia ominaisuuksia. Tämä johti sienten vaikuttavan ainesosan, psilosybiinin, eristämiseen ja synteesiin.
Hofmann myös kiinnostui muista meksikolaisista kasveista ja niiden siementen psykoaktiivisista ominaisuuksista. Hän yllättyi siitä, että luonnosta löytyi lähes LSD:n kaltaisia yhdisteitä. Sellaisia kasveja olivat muun muassa Rivea corymbosa, jonka siemenet sisältävät LSA:ta, ja Salvia divinorum, jonka nykyisin tunnettua aistiharhoihin vaikuttavaa salvinoriini A:ta hän ei onnistunut tunnistamaan.
LSD:tä tohtori Hofmann kutsui ”lääkkeeksi sielulle”. Hän oli turhautunut LSD:n maailmanlaajuisesta kiellosta sen jälkeen, kun nuoriso omaksui sen päihdekäytön 1960-luvulla. Hofmannin mukaan LSD:tä käytettiin yli kymmenen vuoden ajan menestyksekkäästi apuna psykoterapiassa.
Uransa aikana Hofmann kirjoitti yli sata tieteellistä artikkelia ja useita kirjoja, kuten LSD:tä käsittelevän kirjan LSD, Mein Sorgenkind (suom. LSD, ongelmalapseni), joka on osittain omaelämäkerta ja jossa hän kuvaa esimerkiksi kuuluisaa pyörämatkaansa LSD:n vaikutuksen alaisena.
Hofmannin 100-vuotispäivän kunniaksi tammikuussa 2006 järjestettiin Baselissa kongressi LSD – lempilapsi vai murheenkryyni, jossa esitelmöi 80 tutkijaa, kulttuurivaikuttajaa ja kansalaisaktivistia. Hofmann kuoli sydänkohtaukseen 102-vuotiaana keväällä 2008.
Lähteet muokkaa
- ↑ McKie, Andrew: Albert Hofmann, LSD inventor, dies The Telegraph. 29.4.2008. (englanniksi)
- ↑ LSD:n keksijä kuoli 102-vuotiaana iltalehti.fi. 1.5.2008.
- ↑ Albert Hofmann NNDB. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Albert Hofmann Wikimedia Commonsissa
- Albert Hoffman (NNDB) (englanniksi)
- Albert Hofmann Foundation (englanniksi)
- LSD – My problem Child (Arkistoitu – Internet Archive) -kirja verkossa. (englanniksi)
- Kaltio: Matka Baseliin
- Albert Hofmann and His LSD Hofmannin elämäkerran kirjoittajien Dieter Hagenbachin ja Lucius Werthmüllerin luento Psychedelic Science 2013 konferenssista.