Ero sivun ”Binominen nimistö” versioiden välillä

273 merkkiä lisätty ,  8 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p
{{Yhdistettävä|Tieteellinen nimi}}
'''Binominen nimistö''' (binominen = kaksiniminenekaksiniminen) on [[Laji|eliölajien]] tieteellisessä nimeämisessä yleismaailmallisesti sovellettu ja sovittu käytäntö, jossa kunkin lajin [[tieteellinen nimi]] koostuu kahdesta osasta: [[suku (biologia)|suvun]] nimestä ja itse lajia kuvaavasta osasta, lajimääritteestä eli lajiepiteetistä.
 
Lajinimen kirjoittamista koskevia sääntöjä ja käytäntöjä:
 
* Lajinimen jälkiosaa, lajimääritettä, ei käytetä irrallaan vaan ainoastaan kaksiosaisen nimen osana.
* Lajitason tieteelliset nimet kirjoitetaan ''kursiivilla'', esimerkiksi ''[[Homo sapiens]]''. Käsin kirjoitetussa tekstissä ne alleviivataan.
* Ensimmäinen termi (suvun nimi) kirjoitetaan isolla, mutta jälkimmäinen ei, esimerkiksi ''[[susi|Canis lupus]]'' ja ''[[Anthus hodgsoni]]''. (Tästä modernista käytännöstä poiketen [[Carl von Linné|Carolus Linnaeus]] alun perin kirjoitti aina myös jälkimmäisen osan isolla, ja varhaisellamyöhemminkin 1900-luvullaalussa oli tapana kirjoittaa isolla jälkimmäinen osa, jos se perustui erisnimeen - esim. ''Berberis Darwinii'').
* Tieteellisissä kirjoituksissa mainitaan kaksisanaisen nimen jälkeen tutkija, joka ensin on julkaissut luokituksen (auktori). Esimerkiksi ''[[Amaranthus retroflexus]]'' [[Carl von Linné|L.]] Auktorinimi on osa virallista lajinimeä.
* Kun tieteellista nimeä käytetään tavallisen nimen kanssa, se yleensä seuraa sulkeissa, esimerkiksi "[[varpunen]] (''Passer domesticus'') on yleinen lintu."
* Lyhennettä "cf." käytetään, kun tunnistaminen ei ole varma, mutta suvun lajeista epäilykset kohdistuvat juuri kyseiseen [[taksoni]]in. Esimerkiksi ''Corvus'' cf. ''monedula'' tarkoittaa, että lajin tunnistus on hieman epävarma, mutta kyseessä on "todennäköisesti [[naakka]]".
 
 
[[Alalaji|Alalajeista]] käytetään kolmesanaista eli '''trinomista nimistöä''', esim. ''[[Corvus corone cornix]]''.
{{Tynkä/Biologia}}