Ero sivun ”Estetismi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 7:
 
==Taiteen kapinalliset==
Liike alkoi pienimuotoisesti 1860-luvulla taiteilijoiden ja muotoilijoiden radikaalin ryhmän ateljeissa ja taloissa. Heihin kuului [[William Morris]] ja [[Dante Gabriel Rossetti]]. He olivat vihaisia nuoria uudistajia, jotka tutkivat uusia elämäntapoja ja uhmasivat ajan kauhistuttavia muotoilun normeja, joita vuoden [[Lontoon maailmannäyttely|1851 Maailmannäyttely]]ssä oli esillä. Estetismi veti puoleensa arkkitehteja ja käsityöläisiä, runoilijoita, kriitikoita ja filosofeja, jotka halusivat luoda puhtaalle kauneudelle omistautuvan liikkeen. Esteettinen liike oli voimakas vastakohta ajan materialismille[[materialismi]]lle. Sen taisteluhuuto oli ”[[taide taiteen vuoksi]]”, joka omaksuttiin ranskalaiselta runoilijalta [[Théophile Gautier]]ilta.<ref name= fiona>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.guardian.co.uk/artanddesign/2011/mar/26/aestheticism-exhibition-victoria-albert-museum | Nimeke = The Aesthetic Movement | Tekijä = Fiona MacCarthy | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = The Guardian | Ajankohta = 26.3.2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 1.4.2011 | Kieli ={{en}}}}</ref>
 
Vuonna 1873 ilmestyneessä kirjassa ''The Renaissance'' (Renessanssi) Walter Pater visiovisioi elämän puhtaana aistikokemuksena ja [[hedonismi]]n ilmentymänä. Hän syytti [[Viktoriaaninen aikakausi|Viktoriaanisen ajan]] Englantia ankarasta teeskentelystä ja tukahduttamisesta. Pater paljasti avoimesti suurten [[renessanssitaiteilija|renessanssitaiteilijoiden]] seksuaalisia seikkailuja ja ylisti avoimesti [[Homoseksuaalisuus|homoseksuaalista]] halua. Hänen näkemyksensä taiteesta kulminoitui [[Mona Lisa]]n kuvaukseen: “Kuten vampyyri, hän on ollut monta kertaa kuolleena, ja on oppinut haudan salaisuudet.” Paterin mielestä elämän tarkoitus on tavoitella aistillista kauneutta ja elää hetkessä. [[Oscar Wilde]] otti liikkeen johtohahmon aseman uhmasi aikaansa. Wilde tuomittiin homoseksuaalisista ”rikoksista”. Ajatus ”taiteesta taiteen takia” käänsi viktoriaanisen ajan arvot ylösalaisin.<ref name= "JJ">{{Verkkoviite | Osoite =
http://www.guardian.co.uk/artanddesign/2011/mar/28/aesthetic-movement-v-and-a-museum | Nimeke = Beautiful rebels: the daring art of the aesthetic movement | Tekijä = Jonathan Jones | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = The Guardian | Ajankohta = 28.3.2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 1.4.2011 | Kieli ={{en}}}}</ref>
 
Rivi 16:
Esteettisen liikkeen tavoitteena oli kapina. Ranskassa [[Modernismi|moderni taide]] oli jo syntynyt [[Manet]]’n, [[Monet]]’n ja [[Renoir]]in mukana. Britanniassa oltiin pidättyvämpiä. Esteettinen liike pyrki siihen elämäntapaan, joka oli vallalla Ranskassa. [[James Abbott McNeill Whistler]] oli suurin esteettiseen liikkeeseen yhdistetyistä taidemaalareista. Hän oli kosmopoliitti taiteilija, joka oli kuuluisa Kanaalin molemmilla puolin ja Yhdysvalloissa. Hän sekoitti Lontoosta saamiaan ajatuksia uusiin Pariisin tekniikoihin.<ref name= "JJ" />
Esteettinen liike paljasti myös pimeän puolensa. Esimerkiksi Wilden romaanin sankari ''[[Dorian Grayn muotokuva|Dorian Grayn muotokuvassa]]'' tuhoaa elämää tavoitellessaan kauneutta ilman rajoja. Esteettinen liike vaikutti Euroopassa, esimerkiksi kiintymyksellä kukkiin ja [[Vampyyri|vampyyreihin]], [[Dekoraatio|dekoraatioihin]] ja haluun, jota voi nähdä niin [[van Gogh]]in ''[[Auringonkukat|Auringonkukissa]]'' kuin [[Edward Munch|Munch]]in [[Makaaberi|makaabereissa]] naisissa ja [[Gustav Klimt|Klimt]]in ''Suudelmassa''. Sen perintö toi mukaan [[dandy]]ja [[Salvador Dali]]sta [[David Bowie]]en. Taiteessa sen merkitys on vielä nykyisinkin provokatiivista, koska se väittää, että taiteella ei ole moraalista tai poliittista arvoa.<ref name= "JJ" />
 
==Kauneuden kultti==