Wikipedia

Ero sivun ”Eteisvärinä” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
syitä
Rivi 1:
{| border="1" style="border-collapse:collapse" cellpadding="3" align="centerright"▼
'''Eteisvärinä''' (''Fibrillatio atriorum'') eli flimmeri on hyvin tavallinen rytmihäiriö, jonka esiintyminen kasvaa iän myötä. Eteisvärinää ei pidä sekoittaa [[kammiovärinä]]än, joka on aivan toinen, muutamassa minuutissa kuolemaan johtava rytmihäiriö. Yli 70-vuotiailla flimmeriä esiintyy noin 5 prosentilla ja yli 85-vuotiaista jo yli 10 prosentilla.▼
|colspan="3" align="centerleft" bgcolor="#ABCDEF" | Impulssien johtuminen sydämessä. <br/>Kuvan yläosassa eteiset, alaosassa kammiot.▼
|-▼
|<small>Normaali sinusrytmi. <br/>Impulssi leviää koordinoidustihallitusti.</small> [[Tiedosto:Heart_conduct_sinus.gif|none|230px150px]]▼
|<small>Eteisvärinä. Impulssi leviää <br/>eteisissä kaaoottisestikaoottisesti.</small> [[Tiedosto:Heart_conduct_atrialfib.gif|none|230px150px]]▼
|}▼
▲'''Eteisvärinä''' (''Fibrillatio atriorum''), eliusein puhekielessä '''flimmeri''', on hyvin tavallinen rytmihäiriö, jonka esiintyminen kasvaa iän myötä. Eteisvärinää ei pidä sekoittaa [[kammiovärinä]]än, joka on aivan toinen, muutamassa minuutissa kuolemaan johtava rytmihäiriö. Eteisvärinä yleistyy 65-vuotiaasta alkaen. Yli 70-vuotiailla flimmeriäsitä esiintyy noin 5&nbsp;prosentilla ja yli 85-vuotiaista jo yli 10&nbsp;prosentilla.
 
[[Sydän|Sydämen]] normaalissa sinusrytmissä ensin supistuvat ensin eteiset ja heti perään samaan tahtiin sydämen kammiot. Eteisvärinässä eteiset eivät supistu normaalisti, koordinoidusti, vaan värisevät, ja myös kammioiden supistuminen on epäsäännöllistä ja ilman lääkitystä monesti liian tiheää, yleensä luokkaa 120–180/minuutti120–180kertaa minuutissa. Ranteesta tunnustellen pulssi on nopea ja epäsäännöllinen ja osa lyönneistä tuntuu voimakkaampina ja osa heikompina.
 
Koska eteiset eivät flimmerissä supistu tehokkaasti, voi eteisten sisään muodostua verihyytymiä, jotka saattavat lähteä verenkierron mukana liikkeelle ja päätyä esimerkiksi aivoverisuoneen tukkien sen ja aiheuttaen [[aivoinfarkti]]n eli halvauksen. Tätä verihyytymän muodostumisen riskiä voidaan suuresti vähentää [[Antikoagulantit|veren hyytymistä estävällä]] [[varfariini]]-lääkityksellä.
Rivi 7 ⟶ 13:
Varfariini-hoito estää joka vuosi 60–80&nbsp;prosenttia aivohalvauksista, jonka riski ilman hoitoa on 5&nbsp;prosenttia.
 
Hoitamattomassa eteisvärinässä sydämen supistustaajuus on normaalia korkeampi, yleensä selvästi yli 100/minuutti kertaa minuutissa. Lisäksi supistuminen on epäsäännöllistä. Tämä korkea, epäsäännöllinen syketaajuus rasittaa sydäntä ja heikentää sen supistusvoimaa. [[Digoksiini]]a käytetään hidastamaan sydämen supistustaajuus sopivalle tasolle, taajuus 60–90/min. on sopiva valtaosalle potilaista.
 
Eteisvärinän vallitessa sydämen pumppausteho putoaa normaalista supistustoiminnan koordinoimattomuuden vuoksi. Sydämen rytmi voidaan yrittää palauttaa normaaliksi nukutuksen aikana tehtävällä rytminsiirrolla. Yleensä rytmi saadaankin kääntymään rytminsiirrolla normaaliksi, ongelma on vain se, että hyvin usein rytmi palautuu takaisin flimmeriin muutaman viikon tai kuukauden kuluessa. Esimerkiksi vuonna 2002 julkaistussa suomalaisessa selvityksessä hoitotulos, eli normaali sinusrytmi säilyi vuoden ajan vain 23&nbsp;prosentilla potilaista, joille normaali rytmi saatiin aikaan rytminsiirrolla.
 
Toistuvat flimmerit ovat yleinen ongelma. Koska normaalirytmin pysyvyys rytmin siirron jälkeen on monesti niin huono, ei useinkaanvälttämättä ole järkevää pyrkiä kääntämään rytmiä normaaliksi aina uudelleen, vaan pyrkiä sopivalla lääkityksellä hidastamaan kammioiden supistuminen alle 100:aan/minuutti. Tämän syketaajuuden vallitessa flimmeri-potilasflimmeripotilas voi monesti kokonaisuus huomioiden paremmin, kuin tilanteessa, jossa rytmi on välillä saatu rytminsiirrolla palautumaan normaaliksi, mutta sitten taas odottamatta kääntyy flimmeriksi.
 
Viime vuosina on kehitetty flimmerin kirurgisia estoleikkauksia, mutta nämä leikkaukset tai verisuoniteitse tehtävät toimenpiteet eivät ole vielä rutiinikäytössä.
 
==Syyt==
▲{| border="1" style="border-collapse:collapse" cellpadding="3" align="center"
Yhdysvalloissa tehdyn seurantatutkimuksen mukaan yli puolessa tapauksissa taustalla oli tavallisia sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, kuten korkea verenpaine, tupakointi, liikapaino, diabetes ja aiemmat sydän- ja verisuonitautioireet. Korkea verenpaine oli niistä merkittävin tekijä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/terveys_ja_hyvinvointi/2011/03/sydamen_eteisvarinan_taustalla_usein_tutut_syyt_2472152.html | Nimeke = Sydämen eteisvärinän taustalla usein tutut syyt | Julkaisu =Yle.fi| Viitattu = 29.3.2011}}</ref>
▲|colspan="3" align="center" bgcolor="#ABCDEF" | Impulssien johtuminen sydämessä. Kuvan yläosassa eteiset, alaosassa kammiot.
▲|-
▲|<small>Normaali sinusrytmi. Impulssi leviää koordinoidusti.</small> [[Tiedosto:Heart_conduct_sinus.gif|none|230px]]
▲|<small>Eteisvärinä. Impulssi leviää eteisissä kaaoottisesti.</small> [[Tiedosto:Heart_conduct_atrialfib.gif|none|230px]]
▲|}
 
== Lähteet ==
* Lääkärin CD 1/2005, Kustannus Oy Duodecim
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Eteisvärinä”