Ero sivun ”Białowieżan metsä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.5.2) (Botti lisäsi: sr poisti: da, pt muokkasi: uk |
+ sijaintikartta sisäänkäynnin koordinaattien mukaan |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Poland Bialowieza - BPN.jpg|thumb|Białowiezan metsää Puolan puolella]]▼
'''Białowiezan metsä''' ({{k-pl|Puszcza Białowieska}}, {{k-be|Белавежская пушча|Belavežskaja puštša}}, {{k-ru|Беловежская пуща|Belovežskaja puštša}}) on [[Puola]]ssa ja [[Valko-Venäjä]]llä sijaitseva suurin vielä jäljellä oleva yhtenäinen alavan maan metsäalue [[Eurooppa|Euroopan]] [[lehtimetsä]]vyöhykkeellä. Se on suurin jäänne metsistä, jotka ammoisina aikoina peittivät laajaa osaa Euroopasta. Alueen on sanottu edustavan tyypillisiä eurooppalaisen [[Kivikausi|kivikauden]] ja [[varhainen pronssikausi|varhaisen pronssikauden]] aikaisia metsiä. Alue on [[maailmanperintökohde]], ja se on [[kansallispuisto]]a molemmin puolin valtioiden rajaa. Kansallispuisto ja maailmanperintökohde ovat pinta-alaltaan 876 km<sup>2</sup>. Rajalla on aita, joka estää suurien eläimien ja ihmisten liikkumisen sen yli. Valko-Venäjän puolella metsää reunustaa suojavyöhyke, mutta sitä kuitenkin hakataan melko laajamittaisesti.
{{Location map |Belarus| mark=Nähtävyys 716 tunnusosa.svg |marksize= 16|label= Belavežskaja puštšan kp|label_size=70 |alt= Valko-Venäjän Belavežskaja puštšan kansallispuisto sijaitsee Brestin ja Hrodnan alueilla Valko-Venäjällä| lat_deg=52|lat_min=34|lat_sec=10 |lon_deg=23|lon_min=48|lon_sec= 10.96|caption= Belavežskaja puštšan kansallispuiston sijainti Valko-Venäjällä. EU:n puoleiseen Białowiezan metsän kansallispuistoon käynti Puolan puolelta. |position=right|width=200 |float=right|AlternativeMap = Relief Map of Belarus.png}}
Białowieza oli [[visentti|visentin]] viimeisiä esiintymisalueita maailmassa [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäiseen maailmansotaan]] saakka, jonka kuluessa sotilaat ja salametsästäjät tappoivat metsien viimeiset visentit. Sodan jälkeen vuonna 1929 4 visenttiä hankittiin kasvatettavaksi eläintarhoista ja [[Kaukasus|Länsi-Kaukasukselta]], jossa visenttejä eli vielä vähän aikaa. Vuonna 1932 metsistä tehtiin kansallispuisto. Alue selvisi [[toinen maailmansota|toisesta maailmansodasta]] vaikeakulkuisuutensa takia varsin vähin vaurioin, vaikka puolalaiset ja venäläiset [[partisaani]]t piiloutuivat metsiin [[Natsi-Saksa]]n hyökätessä. Vuonna 1951 ensimmäiset visentit palautettiin metsiin, ja näistä yksilöistä alkunsa saanut populaatio on pikkuhiljaa kasvanut ja levittäytynyt muualle Valko-Venäjälle.
| |||