Ero sivun ”Manitoba” versioiden välillä

Paikallisten métisien joukossa oli jälleen kasvavaa eripuraa 1860-luvun puolenvälin tienoilla, kun paikallisväestö koki painostusta kasvavasta siirtolaisten virrasta johtuen ja he vastustivat Kanadan hallituksen maajakopolitiikkaa vastaan, joka ehdoitta jakoi maata siirtolaisille, samaan aikaan Yhdysvalloista muutti alueelle runsaasti siirtolaisia. Lopulta vuonna 1869 métisit nousivat [[Redjoen kapina|kapinaan]] [[Louis Riel]]in johdolla. Kapinoitsijat perustivat väliaikaishallituksen joka neuvotteli maanomistusehdoista ja paikallisten oikeuksista Kanadan hallituksen kanssa. Lopulta seuraavana vuonna osapuolet pääsivät sopimukseen ehdoista ja neuvotteluiden loppuasiakirja toimi pohjana [[Manitoba Act]] -laille, jossa määriteltiin uuden Manitoban provinssin ehdot ja oikeudet Kanadan liittovaltiossa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.solon.org/Constitutions/Canada/English/ma_1870.html | Nimeke = Manitoba Act, 1870 | Ajankohta = 12.5.1870 | Julkaisija = The Solon Law Archive | Viitattu = 23.11.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref> Provinssi oli ensimmäinen Kanadan territorioista lohkottu provinssi. Manitoban alkuperäinen koko oli vain murto-osa nykyisestä. Provinssia kutsuttiinkin "postimerkkiprovinssiksi" pienen kokonsa ja nelikulmaisen muotonsa vuoksi. Kapinan aikana tapahtuneesta [[Thomas Scott]]in teloittamisesta johtuen väliaikaishallituksen jäseniä ei armahdettu toimistaan valtiota vastaan, vaan useat heistä pakenivat yhdysvaltoihin tai kauemmaksi länteen. Vuonna 1881 provinssiin liitettiin ympäröiviä alueita, mutta Manitoban ja Ontarion rajalla olevanolevaa maakaistaleenmaakaistaletta vaativat molemmat provinssit. Mutta vuonnaVuonna 1889 Kanadan hallitus myönsi maakaistaleen Ontariolle. NykyisenNykyiset muotonsarajansa provinssi sai vuonna 1912.