Ero sivun ”Justinianus II” versioiden välillä

Arabien [[kalifi Abdulmalik]]in kanssa saatiin aikaan rauhansopimus, joka oli erittäin suotuisa Bysantille. [[Kypros|Kyproksen]], [[Armenian kuningaskunta|Armenian]] ja [[Iberia (Kaukasia)|Kaukasian Iberia]]n verotulot jaettiin kahtia Bysantin ja Kalifaatin välillä. Kypros jäikin tällaisen kaksoisomistukseen pitkäksi aikaa.

Vuonna 688 Justinianus läksilähti armeijansa kanssa sotaretkelle [[Slaavit|slaaveja]] vastaan. Hän eteni [[Thessalonika]]an, joka oli käytännössä slaavien saartama. Justinianus siirsi voittamansa slaavilaiset heimot [[Anatolia|Vähään-Aasiaan]] ja heidän tuli asettaa kolmentoista tuhannen13 000 miehen joukko-osasto keisarilliselle armeijalle. Samanlaisia kansansiirtoja tapahtui esimerkiksi Kyproksella, josta, siirrettiin kalifin protesteista hulimatta, siirrettiinhuolimatta ihmisiä lähemmäksi pääkaupunkia, jossa tarvittiin merenkävijöitä. Tästä syystä syttyi sota vuonna [[691]]. Vasta armeijaan liitetyt slaavit pakenivat muslimien puolelle, jotka asettivat heidät asumaan Syyriaan. TästäTämän syystävuoksi Bysantti kärsi tappion Sebastopoliksen taistelussa Armeniassa. Armenia joutui taas Kalifaatin valtapiiriin.

Justinianuksen kansansiirrot ja kovat verot eivät olleet kansan mieleen ja hän oli erittäin epäsuosittu. Vuonna 695 Justinianus yritti syrjäyttää paavi [[Sergius I|Sergius I:n]], mutta epäonnistui ja joutui pian luopumaan kruunustaan. Tilalle nousi kapinallisten johtaja Hellaksen ''strategos'' [[Leontios]]. Justinianuksen nenä leikattiin pois ja tästä syystä hän sai lisänimen "Rhinotmetos"”Rhinotmetos”.

Kuultuaan [[Tiberius II|Tiberius II:n]] vallankaappauksesta vuonna [[698]] Justinianus pakeni Chersonin saarelta, jonne hänet oli karkotettu. Hän löysi suojapaikan [[kasaarit|kasaarien]] khanin tyköäluota ja meni jopa naimisiin khanin siskon kanssa. Vaimo vaihtoi uskonsa kristinuskoon ja nimensä Theodoraksi. Konstantinopolissa Justinianuksen seikkailut hermostuttivat keisari Tiberiusta ja hän pyysi khanian luovuttamaan pakolaisen takaisin. Justinianus sai vihiä juonesta ja pakeni taas päätyen lopulta bulgaarien khanin Tervelin hoviin. Vuonna [[705]] Justinianus palasi Konstantinopoliin bulgarialaisen armeijan kanssa ja kappasi taas keisarinvallan itselleen.

Tervelille annettiin kunnianimi ''[[Caesar (arvonimi)|caesar]]'', jota ei ennen ollut annettu ulkomaalaisille, olihan se heti keisarinarvosta seuraava. Entiset keisarit Tiberius ja Leonitius joutuivat julkisen pilkkauksen kohteeksi ja tämän jälkeen heidät teloitettiin. Tämä oli vain alku Justinianuksen hirmuvallalle, jota tuli kestämään kuusi vuotta. Toisella hallituskaudellahallituskaudellaan Justinianus ansaitsi sen verenhimoisen tyrannin maineen, josta hänet tultiin muistamaan. Justinianus teloitti vihollisiaan ja lähetti joukkoja tuhoamaan Ravennan, joka oli vastustanut häntä ensimmäisen hallituskauden aikana.

Vuonna 711 lähti käyntiinkäynnistyi kapina, jota kasaarit avustivat. Armenialainen Bardanes nostettiin keisariksi nimellä [[Philippikos]]. Hän leikkasi Justinianuksen pään irti ja lähetti sen Ravennaan ja Rooman kansan nähtäväksi. Justinianuksen perillinen, nuori Tiberius murhattiin ja [[Herakleios]]in alullepanema dynastia päättyy tähän.