Ero sivun ”Tähtimoottori” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.5.2) (Botti lisäsi: ca:Motor radial |
p →Yleistä: linkki |
||
Rivi 10:
Kiista moottorityyppien eduista jatkui 1930-luvun. Suurin osa meri-ilmavoimista päätyi tähtimoottoreihin niiden luotettavuuden ja keveyden ansiosta. Esimerkiksi Japanin [[Mitsubishi A6M Reisen]] ja [[Yhdysvaltain laivasto]]n Grummanin "kissahävittäjät" [[F4F Wildcat]] ja [[F6F Hellcat]] olivat kaikki tähtimoottorilla varustettuja. Luftwaffen [[Focke-Wulf Fw 190]] osoitti kuitenkin tähtimoottorisen koneen pystyvän erinomaisiin suoritusarvoihin oikealla suunnittelulla. Koneessa oli aluksi ilmajäähdytteinen, 18-sylinterinen BMW 139 ja myöhemmin 14-sylinterinen BMW 801. Myöhemmässä ''Dora'' -mallissa Fw 190 siirtyi pommikonevalmistuksesta ylijääneeseen nestejäähdytteiseen Jumo 213 V-12 -moottoriin.
Sodan jälkeen potkurihävittäjien valmistus lopetettiin ja tähtimoottorit jäivät hallitsemaan ilmailualaa potkurikoneiden osalta. Moottorien suurentuessa tuli tarpeelliseksi lisätä sylinterejä useampaan riviin. Suurimmaksi sarjavalmisteiseksi lentokoneen tähtimoottoriksi jäi muun muassa Boeing B-50 -pommikoneissa käytetty 28-sylinterinen, nelirivinen [[Pratt & Whitney R-4360 Wasp Major]] joka tuotti tehokkaimmassa versiossaan 4 300 [[hevosvoima|hv]]. [[A-1 Skyraider|Douglas Skyraider]] osoitti mäntämoottorikoneen edut vielä 1970-luvun alussa [[Vietnamin sota|Vietnamin sodassa]] nimenomaan siksi, että sen toiminta-aika kohteessa oli merkittävästi pidempi kuin suihkukoneilla ja sen moottori kesti kevyen ilmatorjunnan aiheuttamia vaurioita. Suihkumoottorin kehitys ja olalta laukaistavien ilmatorjuntaohjusten käyttö on sittemmin vienyt tämänkin edun.
==Pyörivä tähtimoottori==
| |||