Ero sivun ”Tragedia” versioiden välillä

Tragedia on peräisin [[Antiikin Kreikan teatteri]]sta. Sen tarkka kehityshistoria on kiistanalainen, mutta [[Aristoteles|Aristoteleen]] mukaan tragedia voidaan johtaa [[Dionysos|Dionysoksen]] palvontaan liittyneistä [[dityrambi|dityrambeista]]. Nämä olivat tanssi- ja lauluesityksiä, joiden esittäjät olivat pukeutuneet pukin nahkaan muistuttakseen Dionysoksen seuralaisia, [[satyyrit|satyyrejä]]. Tragedia ({{k-grc|τραγῳδία|tragōdía}}) tarkoittaakin sananmukaisesti "pukkilaulua". Samasta alkuperästä on kehittynyt myös tragediaan läheisesti liittyvä [[satyyrinäytelmä]]. Esimerkiksi [[Ateena]]n [[Dionysia|Dionysia-juhlissa]] oli tapana esittää kolmen tragedian ja yhden satyyrinäytelmän muodostamia kokonaisuuksia.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = [[Paavo Castrén|Castrén, Paavo]] & Pietilä-Castrén, Leena | Nimike = Antiikin käsikirja | Vuosi = 2000 | Julkaisija = Otava | Julkaisupaikka = Helsinki | Tunniste = ISBN 951-1-12387-4}}</ref>

 

Yksi tärkeimmistä tragediaa käsittelevistä kirjoista on edelleen Aristoteleen ''[[Runousoppi]]''. Aristoteleen mukaan tragedia muodostaa juonellisen kokonaisuuden jossa on alku, keskikohta ja loppu. Tragedia keskittyy yleensä yhden vuorokauden aikana tapahtuviin asioihin. Aristoteleen mukaan tragedian tarkoituksena on kuvata ihmisiä, jotka kohtaavat murheellisen kohtalon. Tärkeässä roolissa on ns. "traaginen erehdys" eli ''hamartia'', jonka seurauksena traaginen sankari ajautuu onnettomuuteen. Traaginen erehdys on teko, jonka sankari suorittaa vapaaehtoisesti. Teosta tulee traaginen sen vuoksi, että vapaaehtoisuudesta huolimatta sankari on olosuhteiden tai tietämättömyytensä armoilla.