Ero sivun ”Japaninkauris” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
nimen korjaus, fix, lähteitä, toimimaton linkki pois, kappalejakoa, parempi kuva |
kuvitusta + vaihdettu taksoboksiin varman lajinmäärityksen omaava kuva +kh |
||
Rivi 3:
| status = Elinvoimainen
| iucn = 41788
| kuva =
| kuvateksti = Uros
| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya''
Rivi 43:
== Ulkonäkö ja koko ==
[[Tiedosto:SikaDeerM1.jpg|thumb|vasen|Tumman värimuodon uros.]]
Japaninhirvi on kooltaan [[saksanhirvi|saksanhirveä]] pienempi, mutta muistuttaa sitä jonkin verran ulkoisesti. Kesäaikaan japaninhirven turkki on ruskeahko, ja siinä on valkeita täpliä. Talvisin eläimen väritys on mustanruskea ja osin harmaa. Täysikasvuisen yksilön korkeus on 80-100 cm<ref name="MUE"/> ja paino on 50-60 kg. Koko kuitenkin vaihtelee alalajista riippuen: yksi pienikokoisimmista on Japanissa tavattava ''Cervus nippon nippon'' -nimialalaji, ja suurimpia ovat pohjoisessa Manner-Aasiassa elävä mantšurianhirvi (''C. n. mantchuricus'') ja korealainen dybowskynhirvi (''C. n. hortulorum'').<ref name="MUE"/> Vain uroksella on sarvet, ja ne tippuvat huhti-toukokuussa ja kasvavat syksyksi takaisin. Sarvissa on yleensä enintään noin kymmenen haaraa<ref name="MUE"/>.▼
[[Tiedosto:Sikahjort.jpg|thumb|vasen|Naaraita [[tanska]]laisessa eläinpuistossa.]]
▲Japaninhirvi on kooltaan [[saksanhirvi|saksanhirveä]] pienempi, mutta muistuttaa sitä jonkin verran ulkoisesti. Kesäaikaan japaninhirven turkki on ruskeahko, ja siinä on valkeita täpliä. Talvisin eläimen väritys on mustanruskea ja osin harmaa. Täysikasvuisen yksilön
== Levinneisyys ==
Vuoden 1860 tienoilla japaninhirviä tuotiin Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, jossa nykyisin lajia tavataan Skotlannin ja Englannin seuduilla. Sitä on istutettu myös Tanskaan, Irlantiin, Saksaan, Ranskaan, Itävaltaan, Puolaan ja Venäjälle. Japaninhirvet ovat Euroopassa paikoitellen [[Risteymä|risteytyneet]] alkuperäisten saksanhirvien kanssa. ▼
▲Vuoden 1860 tienoilla japaninhirviä tuotiin [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneeseen kuningaskuntaan]], jossa nykyisin lajia tavataan [[Skotlanti|Skotlannin]] ja [[Englanti|Englannin]] seuduilla. Sitä on istutettu myös Tanskaan,
▲Moni japaninhirven luontaisella levinneisyysalueella elävistä alalajeista on uhanalainen.<ref name="MUE"/> Esimerkiksi taiwaninhirvi (''C. n. taiouanus'') on hävinnyt alkuperäiseltä elinalueeltaan, ja se on säilynyt vain eläintarhoissa<ref name="MUE"/> ja nyttemmin [[Palautusistutus|palautusistutettuna]]<ref name="IUCN"/>. Pohjoiskiinanhirvi (''C. n. mandarinus'') ja shanxinhirvi (''C. n. grassianus'') ovat saattaneet jo kuolla sukupuuttoon.<ref name="IUCN"/>
== Elintavat ==
Japaninhirvi elää useimmiten tiheissä [[Lehtimetsä|lehtimetsissä]] ja liikkuu öisin. Lisääntymisaikana jokainen uros yrittää kerätä itselleen haaremin, jonka naaraiden kanssa se voi paritella. Naaraan [[tiineys]] kestää 220
[[Tiedosto:Cervus nippon hortulorum qtl1.jpg|thumb|Dybowskynhirviä (''Cervus nippon hortulorum'') saksalaisessa tarhassa.]]
== Erityistä ==
Japaninhirvi on määritelty [[Suomi|Suomen]] [[metsästys]]lainsäädännössä
[[Nisäkäsnimistötoimikunta]] on ehdottanut lajille uutta suomenkielistä nimeä ''japaninkauris''.<ref name="nisäkäsnimistö">{{Verkkoviite | Tekijä= Nisäkäsnimistötoimikunta | Nimeke= Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet | Osoite= http://www.luomus.fi/nisakkaat/index.php?name=Cervus%20nippon | Ajankohta= 2008 | Selite= vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden nimiksi | Luettu= 12.3.2011}}</ref>
|