Ero sivun ”Japaninkauris” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: ga:Fia Seapánach
nimen korjaus, fix, lähteitä, toimimaton linkki pois, kappalejakoa, parempi kuva
Rivi 1:
{{Taksonomia/eläimet
| nimi = JapaninpeuraJapaninhirvi
| status = Elinvoimainen
| iucn = 41788
| kuva = 2004_Sika_deer_Japan_zooDama dama 002.JPGjpg
| kuvateksti = Uros
| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya''
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''
| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] ''Chordata''
| alajakso = [[Selkärankaiset]] ''Vertebrata''
| luokka = [[Nisäkkäät]] ''Mammalia''
| alaluokka = ''[[Theria]]''
| osaluokka = [[Istukkanisäkkäät]] ''Eutheria''
| lahko = [[Sorkkaeläimet]] ''Artiodactyla''
| heimo = [[Hirvieläimet]] ''Cervidae''
Rivi 16 ⟶ 19:
| kaksiosainen = Cervus nippon
| kaksiosainen_auktori = [[Coenraad Jacob Temminck|Temminck]], 1838
| jako = Alalajit <ref name="MSW3">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bucknell.edu/msw3/browse.asp?s=y&id=14200371| Nimeke = ''Cervus nippon'' | Tekijä = Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.) | Julkaisu = Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed) | Julkaisija = Bucknell University | Ajankohta = 2005 | Viitattu = 12.3.2011| Kieli ={{en}}}}</ref>
| jako = Alalajit
| jaot =
* ''CervusC. n. nippon dybowskii''
* ''CervusC. nipponn. grassianusaplodontus''
*''C. n. grassianus'' – shanxinhirvi<ref name="MUE"/>
* ''Cervus nippon hortulorum''
*''C. n. hortulorum'' – dybowskynhirvi<ref name="MUE"/>
* ''Cervus nippon keramae''
*''C. n. keramae'' – riukiunhirvi<ref name="MUE"/>
* ''Cervus nippon kopschi''
*''C. n. kopschi'' – eteläkiinanhirvi<ref name="MUE"/>
* ''Cervus nippon mandarinus''
* ''CervusC. nipponn. nipponmageshimae''
*''C. n. mandarinus'' – pohjoiskiinanhirvi<ref name="MUE"/>
* ''Cervus nippon taioanus''
*''C. n. mantchuricus'' – mantšurianhirvi<ref name="MUE">{{Kirjaviite | Tekijä= Koivisto, Ilkka; Sarvala, Maija; Liukko, Ulla-Maija (toim.) | Nimike = Maailman uhanalaiset eläimet - Osa 4: Nisäkkäät, Matelijat|Sivu=57–94| Vuosi = 1992 | Julkaisija = Weilin+Göös | Tunniste = ISBN 951-35-4689-6}}</ref>
* ''Cervus nippon yesoensis''
*''C. n. pseudaxis''
*''C. n. pulchellus''
*''C. n. sichuanicus''
*''C. n. soloensis''
*''C. n. taiouanus'' – taiwaninhirvi<ref name="MUE"/>
*''C. n. yakushimae''
* ''CervusC. nipponn. yesoensis''
| wikispecies = Cervus nippon
| commonscat = Cervus nippon
}}
'''Japaninhirvi'''<ref name="MUE"/><ref name="nisäkäsnimistö"/><ref name="Maailmanluonto99">{{Kirjaviite | Tekijä = Nummi, Petri & Blomqvist, Leif| Nimeke = Maailman luonto: Nisäkkäät 2| Vuosi = 1999| Sivu =180| Julkaisupaikka = Espoo| Julkaisija = Weilin+Göös| Tunniste = ISBN 951-35-6503-3}} </ref> eli '''japaninpeura''' (''Cervus nippon'') on [[Itä-Aasia]]sta kotoisin oleva [[Hirvieläimet|hirvieläinlaji]] (''Cervidae''), joka luokitellaan [[Jalohirvet|jalohirvien]] (''Cervinae'') alaheimoon.<ref name="MSW3"/><ref name="MUE"/> Sitä tavataan nykyisin luontaisen elinalueensa ulkopuolelle [[Siirtoistutus|istutettuna]] [[vieraslaji]]na myös Länsi-Aasiassa, Euroopassa, Afrikassa, Pohjois-Amerikassa ja Uudessa-Seelannissa.<ref name="IUCN"/> Japaninhirvi on [[Saksanhirvi|saksanhirven]] (''Cervus elaphus'') lähin sukulainen, ja muodostaa sen kanssa ''[[Cervus]]''-suvun.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bucknell.edu/msw3/browse.asp?s=y&id=14200351| Nimeke = ''Cervus'' | Tekijä = Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.) | Julkaisu = Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed) | Julkaisija = Bucknell University | Ajankohta = 2005 | Viitattu = 12.3.2011| Kieli ={{en}}}}</ref>
'''Japaninpeura'''<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.luomus.fi/luonto/nimet/nisakkaat/suomi.htm| Nimeke= Suomen nisäkkäiden nimet | Tekijä= Heikkinen, Mikko| Julkaisu= Nisäkäsnimet|Ajankohta= 27.8.2008| Julkaisija= Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto| Viitattu= 17.9.2010}}</ref><ref name="metsästyslaki">[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930615#P5 Metsästyslaki 28.6.1993/615 §5]</ref> eli '''japaninhirvi'''<ref name="nisäkäsnimistö"/> (''Cervus nippon'') on [[Itä-Aasia]]ssa esiintyvä, [[Hirvieläimet|hirvieläimiin]] kuuluva [[Sorkkaeläimet|sorkkaeläinlaji]]. [[Nisäkäsnimistötoimikunta|Nisäkäsnimistötoimikunnan]] ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on '''japaninkauris'''.<ref name="nisäkäsnimistö">{{Verkkoviite | Tekijä= Nisäkäsnimistötoimikunta | Nimeke= Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet | Osoite= http://www.luomus.fi/nisakkaat/index.php?name=Cervus%20nippon | Ajankohta= 2008 | Julkaisija= Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto | Luettu= 17.9.2010}}</ref>
 
== Ulkonäkö ja koko ==
Japaninpeura on kooltaan [[saksanhirvi|saksanhirveä]] pienempi, mutta muistuttaa sitä jonkin verran ulkoisesti. Saksanhirvet ovatkin [[Risteymä|risteytyneet]] Eurooppaan tuotujen japaninpeurojen villien kantojen kanssa. Moni japaninpeuran kuudesta alalajista on uhanalainen.
Japaninhirvi on kooltaan [[saksanhirvi|saksanhirveä]] pienempi, mutta muistuttaa sitä jonkin verran ulkoisesti. Kesäaikaan japaninhirven turkki on ruskeahko, ja siinä on valkeita täpliä. Talvisin eläimen väritys on mustanruskea ja osin harmaa. Täysikasvuisen yksilön korkeus on 80-100 cm<ref name="MUE"/> ja paino on 50-60 kg. Koko kuitenkin vaihtelee alalajista riippuen: yksi pienikokoisimmista on Japanissa tavattava ''Cervus nippon nippon'' -nimialalaji, ja suurimpia ovat pohjoisessa Manner-Aasiassa elävä mantšurianhirvi (''C. n. mantchuricus'') ja korealainen dybowskynhirvi (''C. n. hortulorum'').<ref name="MUE"/> Vain uroksella on sarvet, ja ne tippuvat huhti-toukokuussa ja kasvavat syksyksi takaisin. Sarvissa on yleensä enintään noin kymmenen haaraa<ref name="MUE"/>.
 
== Levinneisyys ==
Vuoden 1860 tienoilla japaninpeurojajapaninhirviä tuotiin Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, jossa nykyisin lajia tavataan Skotlannin ja Englannin seuduilla. Sitä on istutettu myös Tanskaan, Irlantiin, Saksaan, Ranskaan, Itävaltaan, Puolaan ja Venäjälle. JapaninpeuraJapaninhirvet elääovat tiheissäEuroopassa lehtimetsissäpaikoitellen ja[[Risteymä|risteytyneet]] liikkuualkuperäisten öisinsaksanhirvien kanssa.
 
Moni japaninhirven luontaisella levinneisyysalueella elävistä alalajeista on uhanalainen.<ref name="MUE"/> Esimerkiksi taiwaninhirvi (''C. n. taiouanus'') on hävinnyt alkuperäiseltä elinalueeltaan, ja se on säilynyt vain eläintarhoissa<ref name="MUE"/> ja nyttemmin [[Palautusistutus|palautusistutettuna]]<ref name="IUCN"/>. Pohjoiskiinanhirvi (''C. n. mandarinus'') ja shanxinhirvi (''C. n. grassianus'') ovat saattaneet jo kuolla sukupuuttoon.<ref name="IUCN"/>
== Ulkonäkö ==
Kesäaikaan japaninpeuran turkki on ruskeahko, ja siinä on valkeita täpliä. Talvisin eläimen väritys on mustanruskea ja osin harmaa. Täysikasvuisen yksilön korkeus on 80-90 cm ja paino on 50-60 kg. Vain uroksella on sarvet, ja ne tippuvat huhti-toukokuussa ja kasvavat syksyksi takaisin.
 
== Elintavat ==
JokainenJapaninhirvi elää useimmiten tiheissä lehtimetsissä ja liikkuu öisin. Lisääntymisaikana jokainen uros yrittää kerätä itselleen haaremin, jonka naaraiden kanssa se voi paritella. Naaraan [[tiineys]] kestää 220 päivää eli noin 7,5 kuukautta. Vasat syntyvät yleensä huhti-toukokuussa. Tavallisesti ne syntyvät silmät auki.
 
== Erityistä ==
Japaninhirvi on [[Suomi|Suomen]] [[metsästys]]lainsäädännössä määritelty [[riista]]eläimeksi, nimellä japaninpeura.<ref name="metsästyslaki">[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930615#P5 Metsästyslaki 28.6.1993/615 §5] Luettu 12.3.2011</ref>
 
[[Nisäkäsnimistötoimikunta]] on ehdottanut lajille uutta suomenkielistä nimeä ''japaninkauris''.<ref name="nisäkäsnimistö">{{Verkkoviite | Tekijä= Nisäkäsnimistötoimikunta | Nimeke= Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet | Osoite= http://www.luomus.fi/nisakkaat/index.php?name=Cervus%20nippon | Ajankohta= 2008 | Selite= vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden nimiksi | Luettu= 12.3.2011}}</ref>
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.tunturisusi.com/hirvet/japaninpeura.htm Tunturisusi.com: Japaninpeura]
 
{{Tynkä/Nisäkäs}}