Ero sivun ”Kiitäjälinnut” versioiden välillä

252 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
lähde nimelle
p (typo)
(lähde nimelle)
| lahko_auktori = [[Wilhelm Peters|Peters]], 1840
| jako = Heimot
| jaot =
| jaot = * [[Kiitäjät (lintuheimo)|Kiitäjät]] (''Apodidae'')
* [[Puukiitäjät]] (''Hemiprocnidae'')
* [[Kolibrit]] (''Trochilidae'')
| commonscat = Apodiformes
}}
'''Kiitäjälinnut'''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Tirri, R., Lehtonen, J., Lemmetyinen, R., Pihakaski, S. & Portin, P. | Nimeke=Biologian sanakirja | Sivu= 811| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-1-17618-8}}</ref> taieli '''kirskulinnut'''<ref>[http://www.birdlife.fi/havainnot/rk/suomessa_tavatut_lintulajit.shtml Rariteettikomitea: Suomessa tavatut lintulajit] BirdLife Suomi. Haettu 29.11.2010</ref> (''Apodiformes'') on lintulahko. Sen tieteellinen nimi tarkoittaa ’ilman jalkoja’, sillä lintujen pienet ja vahvakyntiset jalat soveltuvat huonosti kävelemiseen. Lentäessään kiitäjälinnut pitävät jalkojaan lähellä ruumistaan, jolloin ne vaikuttavat lähes jalattomilta. Varsinkin [[Kiitäjät (lintuheimo)|kiitäjät]] viettävät lähes koko elämänsä ilmassa. [[Kolibrit]] puolestaan ovat ainoita lintuja, jotka pystyvät lentämään paikallaan tai jopa taaksepäin niiden kapeiden siipien lyödessä 15–80 kertaa sekunnissa.
 
Kiitäjälinnut jakaantuvat kolmeen heimoon: kiitäjiä on 67 lajia, [[puukiitäjät|puukiitäjiä]] eli töyhtökirskujia neljä ja kolibreja 325–340 lajia. Suomessa ainoana vakituisena lajina esiintyy [[tervapääsky]] (''Apus apus''). Suurharvinaisuuksina on lisäksi tavattu [[alppikiitäjä]] (''Apus melba''), [[vaaleakiitäjä]] (''Apus pallidus''), [[kafferikiitäjä]] (''Apus caffer'') ja [[piikkipyrstökiitäjä]] (''Hirundapus caudacutus'').
20 439

muokkausta