Ero sivun ”Ideaoppi” versioiden välillä

 

== Yleistä ==

Ideaoppi on Platonin filosofisen järjestelmän keskeisin osa ja kenties hänen suurimpia perintöjään filosofialle. Platonin päämääränä oli määritellä, mitkä olivat niitä yleisiä termejä, jotka ovat [[ajattelu]]n kohteina silloin kun ihminen ajattelee. Hänelle oli selvää, etteivät ne voineet olla aistien kohteita, koska ne olivat jatkuvassa muutoksen tilassa. Tämän vuoksi niiden tuli olla ymmärryksen kautta käsitettyjä kohteita, jotka olivat muuttumattomia ja saattoivat toimia [[tiede|tieteen]] ja [[tieto|tiedon]] kohteina. Kukin tällainen asia oli ''eidos'' eli idea, yleistermi. Tästä seuraa, että oli olemassa ''eidos'' kaikille asioille, joita kutsutaan jollakin yleisellä nimellä. Näin universaali ei ollut vain ''hen'', ”ykseys”, niin kuin [[elealaiset]] sanoivat, tai vain ''polla'', ”moneus”, niin kuin [[Herakleitos]] sanoi, vaan ''hen kai polla'', ”ykseys ja moneus”.

 

<!--

== Ideat ==

=== Termi ''idea'' ===

The English word "form" may be used to translate two distinct concepts with which Plato was concerned&mdash;the outward "form" or appearance of something (Greek ''eidos'' and ''idea'' in their conventional, nontechnical senses, or other terms such as ''morphē''), and "Form" in a new, technical sense, apparently invented by Plato (esp. ''eidos'', ''idea''). These are often distinguished by the use of uncapitalized "form" and capitalized "Form," respectively. In the following summary passage, the two concepts are related to each other:<ref name=summ>[[Timaeus (dialogue)|Timaeus]] Paragraph 50 a-c, Jowett translation.</ref><blockquote> Suppose a person were to make all kinds of figures (''schēmata'') of gold...&mdash;somebody points to one of them and asks what it is (''ti pot'esti''). By far the safest and truest answer is [to say] that it is gold; and not to call the triangle or any other figures which are formed in the gold "these" (''tauta'') as though they had existence (''hōs onta'')... And the same argument applies to the universal nature (''phusis'') which receives all bodies (''sōmata'')&mdash;that must always be called the same; for, while receiving all things, she never departs at all from her own nature, and never...assumes a form (''morphē'') like that of any of the things which enter into her; ... But the forms which enter into and go out of her are the likenesses (''mimēmata'') of real existences (''tōn ontōn aei'') modelled after their patterns (''tupōthenta'') in a wonderful and inexplicable manner...</blockquote> The forms that we see, according to [[Plato]], are not real, but literally ''mimic'' the real Forms. In the [[Allegory of the cave]] expressed in ''[[The Republic (Plato)|Republic]]'' they are called the shadows of real things. That which the observer understands when he views the mimics are the [[archetype]]s of the many [[type (metaphysics)|types]] and [[property (metaphysics)|properties]] (that is, of [[universal (metaphysics)|universals]]) of things we see all around us. They are not located in the object, which as far as Plato is concerned, is mere smoke and mirrors situated in space (which also is real).

=== Mitä ideat ovat? ===

 

 

=== Ideoiden maailma ===

The Forms exist in a rarefied sector of the universe. For everything on earth there is a formal counterpart:<ref>''[[Phaedo]]'' paragraph 109.</ref><blockquote>But the true earth is pure (''katharan'') and situated in the pure heaven (''en katharōi ouranōi'') ... and it is the heaven which is commonly spoken by us as the ether (''aithera'') ... for if any man could arrive at the extreme limit ... he would acknowledge that this other world was the place of the true heaven (''ho alethōs ouranos'') and the true light (''to alethinon phōs'') and the true earth (''hē hōs alēthōs gē'').</blockquote>

 

 

=== Ideaalivaltio ===

Plato postulated a world of ideal Forms, which he admitted were impossible to know. Nevertheless he formulated a very specific description of that world, which did not match his metaphysical principles. Corresponding to the world of Forms is our world, that of the mimes, a corruption of the real one. This world was created by the Good according to the patterns of the Forms. Man's proper service to the Good is cooperation in the implementation of the ideal in the world of shadows; that is, in miming the Good.

 

 

== Ideoita koskeva todistusaineisto ==

Platonin tarjoama todistusaineisto ideoiden olemassaololle perustui puhtaasti intuitioon.

 

=== Ihmisaisteihin nojaava argumentti ===

Ideaoppi oli Platonin vastaus siihen ongelmaan, että vaikka maailmassa havaitaan moninaisia yksilöolioita ja niissä tapahtuvaa muutosta, voimme kuitenkin tunnistaa niistä yhteisiä piirteitä ([[universaalien ongelma]] eli ykseys-moneudessa -ongelma). Kutsumme sekä puissa olevaa vihreyttä että sammakossa olevaa vihreyttä ”vihreäksi”, vaikka tosiasiassa niiden vihreä ei ole sama väri; sen sijaan eri kappaleista eri paikoissa ja eri ajankohtina heijastuvat valon aallonpituudet ovat aina hieman erilaisia. Silti meillä on jollakin tavalla ajatus Vihreyden ideasta, jota niihin kaikkiin voi soveltaa.

 

 

=== Täydellisyyteen nojaava argumentti ===

Kukaan ei ole koskaan nähnyt täydellistä ympyrää tai täydellistä suoraa viivaa, mutta silti kaikki tietävät, millainen täydellinen ympyrä tai suora viiva ovat. Platon hyödynsi käsityöläisen piirustuksia todistusaineistona sille, että ideat ovat todellisia.

 

 

== Platonisten ideoiden kritiikki ==

=== Platonin itsekritiikki ===

Platon oli hyvin tietoinen teoriansa rajoitteista, ja hän esitti omaa kritiikkiään dialogissaan ''[[Parmenides (dialogi)|Parmenides]]''. Siinä [[Sokrates]] esiintyy nuorena filosofina, joka väittelee jo iäkästä [[Parmenides]]ta vastaan. Dialogi on jossain mielessä leikkimielinen, koska vanhemmalla Sokrateella on ratkaisuja joihinkin ongelmiin, joiden parissa nuoremman esitetään painiskelevan.

 

Ongelma on siinä, kuinka yksittäiset oliot osallistuvat ideaan, tai kuinka yksi idea voi toteutua monissa yksilöolioissa. Nuori Sokrates esitti, että idea

 

 

Mutta kuinka idea tarkkaan ottaen on joka paikassa yhtä aikaa, kuten päivä? Tämän selittäisi erillinen idea, johon alkuperäinen idea sekä kaikki yksittäiset alkuperäisestä ideasta osalliset oliot osallistuvat. Tämä johtaa kuitenkin päättymättömään regressioon, ongelmaan, joka tunnetaan [[kolmannen ihmisen argumentti]]na.<ref>Aristoteles: ''Metafysiikka'' 990b15. Aristoteleen sanat osoittavat, että argumentti tunnettiin jo ennen häntä kyseisellä nimellä. Argumentti itsessään oli peräisin ''Parmenides''-dialogista.</ref> Se osoittaa, etteivät ideat voi olla olemassa itsenäisinä ja niin, että useat oliot voivat osallistua niihin.

Nuori Sokrates (jota voisiin pitää nuorena Platonina) ei hylkää ideaoppia kolmannen ihmisen argumentin vuoksi, vaan valitsee toisen lähestymistavan: partikulaarit eivät ole olemassa itsessään. Mitä ne ovatkin, ne ovat ideoiden jäljitelmiä, jotka vaikuttavat partikulaareilta. Tässä näkemys lähestyy [[representationalismi]]a, jonka mukaan emme voi havaita oliota sellaisina kuin ne ovat vaan sellaisina kuin ne meille representoituvat. Näkemyksessä on se heikkous, että jos vain jäljitelmät voidaan havaita, tällöin emme voi tietää mitään itse ideoista, eikä havaitsijalla ole mitään tietoa siitä, mitä representaatioden pitäisi esittää, tai että ne yleensäkään ovat representaatioita jostakin.

 

 

Tuonpuoleisen ideamaailman olemassaoloa ei kuitenkaan voida osoittaa tässä elämässä, ja siitä voidaan esittää vain spekulaatioita.<ref>Platon: ''Kratylos'' 439.</ref> Aristoteles hylkäsikin koko ajatuksen, ja komediakirjailija [[Aristofanes]] kirjoitti näytelmän ''[[Pilvet]]'', joka pilkkaa pää pilvissä olevaa Sokratesta.

 

=== Aristoteleen kritiikki ===

Aristoteleen kritiikki Platonin ideaoppia kohtaan oli vielä edellistä laajempaa. Hän ei kritisoinut pelkästään Platonia vaan kaikkea [[platonismi]]a yksilöimättä ajatusten esittäjää. Aristoteleen kritiikki on ymmärrettävä hänen omia tarkoitusperiään vasten. Hän esitti usein edeltävien filosofien ajatukset siinä valossa, että lopputulos tuki hänen omaa ajatteluaan. Aristoteleen kirjoituksia tutkittaessa on tehtävä ero siihen, mitä hän kirjoitti, mitä hän tarkoitti, ja tarkoittiko Platon sitä miten Aristoteles sen esittää. Seuraavassa esitetään muutamia tulkintoja.

 

 

== Dialogit, jotka käsittelevät ideaoppia ==

Platon esittää ideaopin seuraavissa dialogeissaan:<ref>The Great Ideas: A Synopticon of Great Books of the Western World: luku 28: "Form", teoksessa ''Great Books of the Western World''. Volume II (I of the Synopticon), ss. 536-541. Encyclopaedia Britannica, Inc. 1952.</ref>

 

 

== Lähteet ==

{{Viitteet|sarakkeet}}

 

== Kirjallisuutta ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aristoteles | Nimeke=Metafysiikka | Selite=Teokset 6. Suomennos Tuija Jatakari, Kati Näätsaari, Petri Pohjanlehto, selitykset Simo Knuuttila | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-662-492-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Cornford, Francis MacDonald | Nimeke=Plato and Parmenides | Julkaisija=The Liberal Arts Press | Julkaisupaikka=New York | Vuosi=1957}}

 

== Aiheesta muualla ==

* Cohen, Marc: [http://faculty.washington.edu/smcohen/320/thforms.htm Theory of Forms] Philosophy 320: History of Ancient Philosophy. University of Washington Philosophy Department, 2006. {{en}}

* Enroos, Jussi & Kohvakka, Jarno: [http://koti.mbnet.fi/mcdevon/filosofia/indexfil.htm Platonin ideaoppi], 2004.