Ero sivun ”Kansansuvereniteettiperiaate” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 2:
Kansansuvereniteetti käänsi aiemmat valta-asetelmat toisin päin: [[Kansa|kansasta]] tuli suvereeni ja [[Hallitsija|hallitsijasta]] näiden alamainen - heidän nimissään [[Valta|valtaa]] käyttävä välikäsi. Kansansuvereniteetin mukaan vallan [[alkuperä]] on nimenomaan kansa ja heidän tahtonsa, eikä esimerkiksi [[jumala]]. Valta on [[Legitimiteetti|legitiimiä]] mikäli sillä on kansa takanaan. Tätä ajattelua hahmottelivat ensimmäisten joukossa mm yhteiskuntasopimusteoreetikot [[Hobbes]], [[Jean-Jacques Rousseau|Rousseau]] ja [[Locke]]. Hobbes ja Rousseau korostivat hallitsijaa kansan etua ajavana toimijana omaa etua ajavan tyrannin sijaan
Näin ollen valtiosta kehittyi [[yhtenäisvaltio]], jossa [[Lainsäädäntöelin|lainsäädäntöelimen]] asema oli vahva, mutta verrattuna anglo-amerikkalaiseen järjestelmään [[Tuomioistuin|tuomioistuinten]] valta heikko. Kansansuvereniteetti poisti feodalismia, mutta teki valtiosta voimakkaan.
| |||