Wikipedia

Ero sivun ”Dyyni” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Merikanto (keskustelu | muokkaukset)
31 935 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Merikanto (keskustelu | muokkaukset)
31 935 muokkausta
Rivi 116:
== Suomen dyynit ==
 
Suomessakin on hiekkadyynejä joillain alueilla. Ne ovat yleensä poikittais- pitkittäis ja parabelidyynejä<ref>koivisto, s 107</ref> jatai monestimuuten 15kaarevia. m,Parabeelidyynien jopapituus 15voi molla korkeita.monta Tunnetuimmatkm, ovatleveys Yterin400m ja Kalajoenkorkeus 25 m<ref>Ratia s 162161</ref>. meren15 rannikollam olevatkorkeat hiekkadyynitdyynit eivät ole mitenkään tavattomia. Dyyneistä osa on metsittyneitä tai muun kasvillisuuden peitossa, osa liikkuvia<ref>Ratia s 162</ref>. Hailuodon marjaniemessä on rantavehnää kasvavaia poikittaisdyynejä<ref>Koivisto s 107</ref>. Liikkuva, aktiivinen dyyni pysähtyy kosteuden ja kasvillisuuden takia<ref>Koivisto s 107</ref>.
Liikkuva, aktiivinen dyyni pysähtyy kosteuden ja kasvillisuuden takia<ref>Koivisto s 107</ref>.
 
Tunnetuimmat ovat [[Yteri|Yterin]] ja [[Kalajoki|Kalajoen]]<ref>Ratia s 162</ref> meren rannikolla olevat hiekkadyynit. [[Hailuoto|Hailuodon]] Marjaniemessä on rantavehnää kasvavia poikittaisdyynejä<ref>Koivisto s 107</ref>.
Lapissa on joitain aktiivisia ja ei-aktiivisia dyynejä. Suomessa on myös metsän peittämiä dyynejä. Näitä on mm Hirsilän suistossa Orivedellä<ref>Lohkareesta emäkallioon - jäätiköstä maaperäksi, Aatto Ratia, Gummerus 1996, ISBN 951-31-0718-3, Luku tuulikerrostumat, s 161</ref>. Näissä harjua muistuttavissa, kivettömissä dyyneissä on enimmäkseen kvarsia ja maasälpää hiekkana ja hietana<ref>Ratia s 162</ref> eli varsin tasajakoisena hienona maalajina. Tomajärven vatalan dyynistä on 95% karkeaa hietaa ja hienoa hiekkaa eli raekooltaan 0,06-0,6 mm<ref>jääkausi s 109</ref>. ▼
dyynejä on mm Sotkamossa. Lieksassa, Hyrynsalmella, Saarijärvellä, Rokuanvaaralla, Tohmajärvejjä ja Jämsässä<ref>Koivisto s 108</ref>.▼
Dyynien maasto muistuttaa Metsä-Lappia, koska siellä kasvaa mäntyä poronjäkälän keskellä<ref>Ratia s 162</ref>. Dyyneillä kasvaa vain karun maan kasvillisuutta<ref>koivisto s 108</ref>. Pohjosimmassa Lapissa männyn tilalla on koivu, ja siellä kasvaa jäkälien lisäksi kanervaa, puolukkaa ja variksenmarjaa<ref>Koivisto s 110</ref>.▼
 
Suomen hiekkadyynialueita pidetään alun perin [[jääkausi|jääkautisen]] kylmän, kuivan ilmaston ja siihen liittyneen kallioperän ja maaperän kulutuksen synnyttäminä<ref>Lapin geologiaa, Raimo Manner Tapani Tervo, 1988, ISBN 951-47-1138-6, s 88</ref>. Dyynien lähellä on myös tasaisia hiekkakerroksia ja lössiä muistuttavia pölymaita<ref>Koivisto s 110, 111, 108</ref>
Lapin dyynialueita on mm Leppäjärven lähellä Raattamassa ja Palojoensuun lähellä<ref>Manner&Tervo s 88</ref>.▼
 
Suomen hiekkadyynialueita pidetään alun perin jääkautisen kylmän, kuivan ilmaston ja siihen liittyneen kallioperän ja maaperän kulutuksen synnyttäminä<ref>Lapin geologiaa, Raimo Manner Tapani Tervo, 1988, ISBN 951-47-1138-6, s 88</ref>. Ikivanhoja kasvillisuuden jo kauan sitten sitomia dyynejä on eniten Pohjois- ja Itä-suomessaSuomessa<ref>Ratia s 160</ref>.
 
▲dyynejäDyynejä on mm Sotkamossa. Lieksassa, Hyrynsalmella, Saarijärvellä, Rokuanvaaralla, Tohmajärvejjä ja Jämsässä<ref>Koivisto s 108</ref>.
▲Dyynien maasto muistuttaa [[Metsä-LappiaLappi]]a, koska siellä kasvaa mäntyä poronjäkälän keskellä<ref>Ratia s 162</ref>. Dyyneillä kasvaa vain karun maan kasvillisuutta<ref>koivistoKoivisto s 108</ref>. Pohjosimmassa Lapissa männyn tilalla on koivu, ja siellä kasvaa jäkälien lisäksi kanervaa, puolukkaa ja variksenmarjaa<ref>Koivisto s 110</ref>.
 
▲Lapissa on joitain aktiivisia ja ei-aktiivisia dyynejä. Suomessa on myös metsänMetsän peittämiä dyynejä. Näitä on mm Hirsilän suistossa [[Orivesi|Orivedellä]]<ref>Lohkareesta emäkallioon - jäätiköstä maaperäksi, Aatto Ratia, Gummerus 1996, ISBN 951-31-0718-3, Luku tuulikerrostumat, s 161</ref>. Näissä harjua muistuttavissa, kivettömissä dyyneissä on enimmäkseen kvarsia ja maasälpää hiekkana ja hietana<ref>Ratia s 162</ref> eli varsin tasajakoisena hienona maalajina. TomajärvenTohmajärven vatalanVatalan dyynistä on 95% karkeaa hietaa ja hienoa hiekkaa eli raekooltaan 0,06-0,6 mm<ref>jääkausiKoivisto s 109</ref>.
Lapissa on joitain aktiivisia ja ei-aktiivisia dyynejä.
▲Lapin dyynialueita on mm Leppäjärven lähellä Raattamassa ja Palojoensuun lähellä<ref>Manner&Tervo s 88</ref>.
 
Dyynialueella Pohjois-Lapissa männyn tilalla on usein koivu.
Suomen dyynit ovat yleensä U-maisia tai paraabelidyynejä. Parabeelidyynien pituus voi olla monta km, leveys 400m ja korkeus 25 m<ref>Ratia s 161</ref>.
Lapissa dyynien päällä kasvaa jäkälien lisäksi kanervaa, puolukkaa ja variksenmarjaa<ref>Koivisto s 110</ref>.
Monilla Lapin dyynialueilla on eroosion luomia ns deflaatiokuoppia<ref>Marjatta Koivisto, Jääkaudet s 110 s 109</ref>. Dyynien lähellä on myös tasaisia hiekkakerroksia ja lössiä muistuttavia pölymaita<ref>Koivisto s 110, 111, 108</ref>. Lapin dyynit olivat aktiivisia jääkauden jälkeisen holoseenin alussa. Jotkut Lapin dyynit ovat aktivoituneet metsäpalojen takia<ref>Manner&Tervo s 88</ref>.
 
Monilla Lapin dyynialueilla on [[eroosio]]n luomia ns. [[deflaatiokuoppa|deflaatiokuoppia]]<ref>Marjatta Koivisto, Jääkaudet s 110 s 109</ref>, joista kasvillisuus on kulunut pois. Näin voi ilmestyä kasvillisuutta kupan syvettyä.
Lapin dyynit olivat aktiivisia jääkauden jälkeisen holoseenin alussa.
Niihin ilmestyi deflaatiokuoppia pienen jääkauden aikana.
Jotkut Lapin dyynit ovat aktivoituneet metsäpalojen takia<ref>Manner&Tervo s 88</ref>.
 
== Lähteet ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Dyyni”