Ero sivun ”Caudron C.714” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jklak (keskustelu | muokkaukset)
lisätty lädeviite
Jklak (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 9:
Ranska lupasi lähettää laivueen C.R. 714-koneita puolalaisine ohjaajineen ja kenttähenkilökuntineen taistelemaan Suomen puolella talvisodassa, josta ensin tingittiin ja lupailtiin lahjoittaa 80 konetta. Talvisodan päättyessä [[maaliskuu]]n puolivälissä 1940 vain kuusi konetta oli Ruotsin kautta matkalla Suomeen. Muita ei enää Ranskasta toimitettu.
 
[[Valtion lentokonetehdas]] vastaanotti koneet 24.–28. [[toukokuu]]ta [[1940]]. Ne saivat tunnukset CA-551 – CA-556. Koelennoilla tehtaalla koneet havaittiin heikoiksi hävittäjälentokoneiksi. Koneen vaatiman pitkän [[kiitotie]]n vuoksi lentoonlähtö ja lasku suomalaisille kentille oli vaikeaa. Heikkotehoisen moottorin vuoksi kone menetti kaarroissa nopeuttaan niin, että aloitteen pitäminen taistelutilanteissa olisi ollut mahdotonta. Myös koneen nousunopeus oli taistelukoneelle riittämätön ja sen käyttö pommituskoneiden torjuntaan olisi ollut mahdotonta. <ref> {{Kirjaviite| Tekijä = Keskinen Kalevi, Stenman Kari, Niska, Klaus | Nimeke = Suomen ilmavoimien historia 4; Morane.Saulnier M.S. 06; Caudron C.714 | Julkaisija = Tietoteos | Julkaisupaikka = Forssa |Vuosi = 1975 | Tunniste = ISBN 951-9035-19-2}} sivut 104-105 </ref> Vertailuna Caudronin nousunoeusnousunopeus 4000 metriin oli tehtaan ilmoittamana 7 minuuttia 2 sekunttia kun [[Fokker D.XXI]] kykeni nousemaan 1000 metriä korkeammalle 51 sekunttia lyhyemmässä ajassa. Urheilukoneeseen perustuvassa koneessa oli paljon rakenteellisia heikkouksia ja koneiden aseistus oli heikko.
 
Kaksi konetta vaurioitui ensimmäisillä lennoille lennoilla [[Pori]]issa. Osaa koneista ei lainkaan lennetty Suomessa. Koneet laitettiin lentokieltoon [[10. syyskuuta]] 1940 ja poistettiin käytöstä [[1941]]. Koneiden myyntiä Ruotsiin tai Romaniaan haaveiltiin, Ruotsi ilmaisi haluttomuutensa ostaa koneita, Romaniaan ei ilmeisesti saatu yhteyttä. Yksi kone palveli mekaanikkokoulussa Utissa - tähän se sopi, koska koneessa oli laipat ja jarrut ym. tuolloin modernia tekniikkaa. <ref>Jukka Raunio, "Ranskalainen visiitti", Suomen ilmailuhistoriallinen lehti, 4/2010</ref>