Wikipedia

Ero sivun ”Ateistien syrjintä” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Artikkelin jako suomikeskeisyyden vuoksi: Uskonnottomien syrjintä Suomessa
Rivi 1:
{{korjattava/Suomi}}
{{Malline:Ateismi}}
'''Ateistien syrjintä''' koskee [[Ateismi|ateistien]] tai [[Uskonnottomuus|uskonnottomien]] syrjintää[[syrjintä]]ä historiallisesti[[historia]]llisesti ja nykyisin.▼
 
▲'''Ateistien syrjintä''' koskee [[Ateismi|ateistien]] tai [[Uskonnottomuus|uskonnottomien]] syrjintää historiallisesti ja nykyisin.
 
== Kirkon ja valtion ero ==
Rivi 11 ⟶ 9:
 
[[Euroopan neuvosto]] antoi parlamentaarisessa yleiskokouksessaan 2007 suosituksen ”Valtio, uskonto, sekularismi, ihmisoikeudet” (suositus nro 1804).<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://assembly.coe.int/Main.asp?link=/Documents/AdoptedText/ta07/EREC1804.htm | Nimeke=Recommendation 1804 (2007)1: State, religion, secularity and human rights | Ajankohta=29.6.2007 | Julkaisija=Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous | Viitattu=29.11.2007 | Kieli={{en}} }}</ref> Suosituksessa Euroopan neuvosto toteaa kirkon ja valtion eron olevan [[Eurooppa|Euroopan]] yhteisiä [[arvo]]ja (artikla 4). Suosituksen pohjatekstissä ennen kokousta suositeltiin Euroopan valtioille kirkon ja valtion erottamista toisistaan. Pohjateksti muuttui [[Suomi|Suomen]] aloitteesta. <ref>{{Verkkoviite | Tekijä=STT | Nimeke=Suomi sai tahtonsa läpi valtionkirkosta | Ajankohta=29.6.2007 | Osoite=http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomi+sai+tahtonsa+läpi+valtionkirkosta/1135228368137 | Julkaisija=Helsingin sanomat | Viitattu=30.6.2007}}</ref>
 
== Suomi ==
 
[[Suomi|Suomalaisessa]] yhteiskunnassa uskonnottomat voivat kokea olevansa [[Tasa-arvo|ei-tasavertaisessa]] asemassa muihin nähden. Uskonnottomat voivat kokea olevansa syrjittyjä [[koulu]]issa [[Koulukiusaaminen|kiusaamisen]], koulujen uskonnollisten tilaisuuksien, koulujen [[Uskonnonopetus|uskonnonopetuksen]] käytäntöjen, oman katsomusopetuksen puuttumisen, uskontojen edustajien suosimisen ja tapakulttuurin mahdollisuuksien puutteen vuoksi. Aikuisena ongelmia voivat olla omien lasten opetusjärjestelyt. Kaisa Virkkunen sanoo [[pro gradu]] -työssään uskonnottomien kohtaavan aikuisenakin yhteiskunnassa [[ennakkoluulo]]ja ja ikäviä asenteita uskonnottomuutensa vuoksi. Uskonnottomuus saattaa vaikuttaa myös [[Työ|työnsaantiin]].<ref name="Tuovinen">{{Verkkoviite | Osoite=http://home.brotherus.net:8080/display/hum/Uskonnottomana+koulumaailmassa+ja+yhteiskunnassa | Nimeke=Uskonnottomana koulumaailmassa ja yhteiskunnassa | Tekijä=Tuovinen, Jussi | Ajankohta=31.8.2009 | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Viitattu=20.10.2009}}</br>* {{Kirjaviite | Tekijä=Virkkunen, Kaisa | Nimeke=Uskonnottomana koulumaailmassa ja yhteiskunnassa | Selite=Pro gradu -työ: Oulun yliopisto, kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö, kasvatustiede | Julkaisupaikka=Oulu | Julkaisija=K. Virkkunen | Vuosi=2008}}</ref>
 
[[Elämänkatsomustieto]]a opiskelevien määrä oli vuonna 2008 vain 3 prosenttia kaikista Suomen koululaisista. Määrä on pieni, sillä uskontokuntiin kuulumattomia koululaisia on kaikista oppilaista noin 10–15 prosenttia.<ref name="Tuovinen"/>
 
Pääkaupunkiseudun ateistit ry:tä edustavan Kimmo Sundströmin mukaan (2009) uskonnottomien syrjintä on jo vähentynyt, mutta se loppuu vasta sitten, kun Suomesta tulee oikeudellisesti [[Sekularismi|uskontoriippumaton]] valtio.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ateistit.fi/uutiset/uuti091117.html | Nimeke=Liittovaltuusto kokoontuu Helsingissä 21.11.2009 | Tekijä=Sundström, Kimmo | Ajankohta=17.11.2009 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Pääkaupunkiseudun ateistit ry | Viitattu=13.2.2010}}</ref>
 
=== Kirkon ja valtion erottamispyrkimykset Suomessa ===
 
{{Pääartikkeli|[[Kirkon ja valtion erottamispyrkimykset Suomessa]]}}
 
Suomessa [[kirkon ja valtion ero]]n kannattajien mielestä kaksi [[Valtionuskonto|valtiokirkkoa]], Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja [[Suomen ortodoksinen kirkko]], tulee muuttaa tavallisiksi [[Yhdistys|yhdistyksiksi]], jotka perivät jäsenmaksunsa kuten muutkin yhdistykset eivätkä [[Kirkollisvero|kirkollisveron]] kautta. Kirkoilla ei tule olla [[Julkisyhteisö|julkisoikeudellista]] asemaa eikä mitään [[Erioikeus|erioikeuksia]]. Tätä ajaa muun muassa [[Vapaa-ajattelijain liitto]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://uskomaton.fi/main/yhteisoe/101-vapaa-ajattelijain-liitto-ry | Nimeke=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Ajankohta=2009 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Uskomaton.fi | Viitattu=29.6.2009}}</ref>
 
[[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen]] vuoden 1903 [[Forssan ohjelma]]ssa todettiin:
 
{{sitaatti|Uskonto on julistettava yksityisasiaksi. Kirkko on erotettava valtiosta ja kirkolliset sekä uskonnolliset yhdyskunnat katsottava yksityisiksi yhdistyksiksi, jotka itse järjestävät sisälliset asiansa. Uskonnonopetus on poistettava kouluista.|<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.sdp.fi/fi/sdp-arkisto/vanhoja_ohjelmia/periaatteet_1903 | Nimeke=Forssan ohjelma | Selite=Hyväksytty puoluekokouksessa 1903, Forssa | Julkaisija=Suomen Sosialidemokraattinen Puolue | Viitattu=17.12.2008}}</ref>}}
 
Vasta vuonna 1923 voimaan tullut [[uskonnonvapauslaki]] antoi Suomessa ateisteille täydet [[kansalaisoikeudet]].<ref>Ilkka Niiniluoto: ”Ateismi”. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Helenius, Timo & Koistinen, Timo & Pihlström, Sami (toim.) | Nimeke=Uskonnonfilosofia | Sivu=128 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-0-27403-8}}</ref> Vaatimus valtion ja kirkon erottamisesta ei kuitenkaan toteutunut, minkä [[Jussi Pikkusaari]] on väitöskirjassaan<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Pikkusaari, Jussi | Nimeke=Vaikea vapaus: Sosialidemokratian häviö kirkolle Suomen kulttuuritaistelussa | Selite=Väitöskirja, Oulun yliopisto. Bibliotheca historica 32 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen historiallinen seura | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-710-085-X}}</ref> tulkinnut tappioksi sosiaalidemokraattien katsomuspolitiikalle<ref>Niiniluoto 2003, s. 127.</ref>.
 
Valtio-oikeuden ja kansainvälisen oikeuden professori, [[Åbo Akademi]]n Ihmisoikeusinstituutin johtaja [[Martin Scheinin]] toteaa, että myös Suomen valtiokirkkoon kuuluvilla tulee olla uskonnonvapaus, johon sisältyy oikeus päättää siitä, harjoittaako uskontoa vai ei.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/eres/teol/art/teol_0601_6.pdf | Nimeke=Koulujen uskonnonopetus ihmisoikeuksien näkökulmasta | Tekijä=Scheinin, Martin | Julkaisu=Teologinen aikakauskirja | Ajankohta=2002 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Teologinen julkaisuseura | Tiedostomuoto=PDF | Viitattu=30.6.2009}}</ref>
 
Kun Suomi liittyi 1990-luvun alussa [[Euroopan neuvosto]]on, [[perusoikeudet]] tuli kirjata [[perustuslaki]]in [[Euroopan ihmisoikeussopimus|Euroopan ihmisoikeussopimuksen]] edellyttämällä tavalla. Ihmisoikeussopimuksessa mainitaan perusoikeutena ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus. Suomen perustuslaissa mainitaan ”uskonnon ja omantunnon vapaus”. Eduskunnan [[perustuslakivaliokunta]] mainitsi 1994 mietinnössään, että jos lakiin olisi kirjattu ehdotettu ilmaus ”vakaumuksenvapaus”, se olisi merkinnyt korostetusti ”uskonnottoman vakaumuksen” vapautta. Valiokunnan mielestä uskonnottomuuden vapautta ei voitu Suomessa ilmaista näin. Vapaa-ajattelijain liiton mukaan lakiin on täten jäänyt virhe, joka suosii uskontoja. Liiton mukaan tämä virhe ei myöskään ole peruste uskonnon tai uskonnollisten yhdyskuntien erityisasemalle Suomessa.<ref name="Kukkonen">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Suomessa++syrjit%C3%A4%C3%A4n++uskonnottomia/HS20040613SI1VS07b23 | Nimeke=”Suomessa syrjitään uskonnottomia” | Tekijä=Kukkonen, Juha | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=13.6.2004 | Viitattu=29.11.2009}}</ref>
 
Vapaa-ajattelijoiden mukaan suomalaisille tärkein syy kuulua kirkkoon on kirkolle annettu [[Hautausmaa|hautausmaiden]] ylläpito, vaikka monissa eurooppalaisissa maissa [[Kunta|kunnat]] hoitavat hautaustoimen. Liiton mielestä kirkon määräävä markkina-asema hautaustoimessa rajoittaa suomalaisten ajatuksenvapautta. Vapaa-ajattelijoiden mukaan kirkolle on annettu käytännössä mahdollisuus hautaustoimen [[monopoli]]in, sillä kirkko saa yhteisöveroa vuosittain noin kaksi kertaa sen verran kuin kirkolta kuluu hautaustoimen ylläpitoon.<ref name="Kukkonen"/>
 
Evankelisluterilaisen kirkon ja uskonnon syrjivää erityisasemaa kuvaa Vapaa-ajattelijain liiton mielestä se, että [[Yritys|yritykset]] maksavat Suomessa veroa kirkolle. Tämä on liiton mukaan kansainvälisesti ainutlaatuista.<ref name="Kukkonen"/> Uskontokunnilla on myös mahdollisuus saada oikeus vihkiä [[avioliitto]]on, vaikka avioliitto ei liiton mukaan liity mitenkään uskontoon.<ref name="Kukkonen"/> Erityisasemaa merkitsee liiton mukaan myös kirkon veronkanto-oikeus. Kun kirkko alkoi 1950-luvun lopulla menettää jäseniään kirkollisveron vuoksi, säädettiin laki, jonka mukaan vero peritään valtionveron yhteydessä.<ref name="Kukkonen"/>
 
Vapaa-ajattelijain liiton entinen puheenjohtaja [[Erkki Hartikainen]] on sanonut, että jos mitään uskontoa ei ole mainittu missään valtion laissa ja jos valtio ei suosi mitään uskontoa muillakaan tavoin, voidaan sanoa, että kirkko ja valtio tai uskonnot ja valtio on erotettu toisistaan.<ref name="ateistiyhdistys">{{Verkkoviite | Osoite=http://etkirja.pp.fi/Jumalaton26.html#mozTocId676485 | Nimeke=Mikä on valtiokirkko tai valtionuskonto? | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisu=Jumalaton | Ajankohta=3.2.2008 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys | Viitattu=30.6.2009}}</ref>
 
Tämäkään ei vielä Hartikaisen mukaan merkitse täydellisen ajatuksenvapauden toteutumista. Laeissa saattaa olla uskonnoista peräisin olevia oikeuskäsityksiä ja viranomaiset voivat antaa uskonnollisten käsitystensä vaikuttaa päätöksentekoon.<ref name="ateistiyhdistys"/>
 
Hartikaisen mukaan Ruotsissa ja Suomessa valtiokirkko on jo pelkästään sillä perusteella, että uskonnoista puhutaan laeissa. Voidaan sanoa, että Ruotsissa ja Suomessa on vahva valtiokirkko muun muassa seuraavista syistä:<ref name="ateistiyhdistys"/>
 
# Kouluissa on pakollista uskonnon tai uskontojen opetusta, joka suosii vahvasti uskontoja ja erityisen vahvasti kristinuskoa.
# Hautaustoimi on annettu evankelis-luterilaisen kirkon hoidettavaksi ja kilpailu hautaustoimen alalla on lailla estetty.
# Useilla uskonnoilla on veronkanto-oikeus eli oikeus kerätä jäsenmaksunsa verotuksen yhteydessä.
# Valtio kustantaa pappien ja valtiokirkkojen työntekijöiden koulutuksen.
# Valtio pitää yllä teologisia tiedekuntia.
# Uskontokunnilla on valtiolle ja muille yhteiskunnan tahoille kuuluvia tehtäviä kuten oikeus vihkiä avioliittoon.
# Valtio tukee valtiokirkkoja muilla tavoilla.<ref name="ateistiyhdistys"/>
 
Hartikaisen mukaan jo näiden epäkohtien korjaaminen muuttaisi Ruotsin ja Suomen valtiokirkot vahvoista valtiokirkoista heikoiksi valtiokirkoiksi. Kirkkojen vaikutusvalta olisi entisellään, mutta kansalaisten elämä olisi entistä vähemmän riippuvaista valtiokirkoista.<ref name="ateistiyhdistys"/>
 
=== Jumalanpilkkalait ===
 
[[Suomi|Suomessa]] [[vuoden 1734 laki|vuoden 1734 lain]] rikoskaari määräsi [[Jumalanpilkka|jumalanpilkasta]] [[Kuolemanrangaistus|kuolemantuomion]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.uskonnonvapaus.fi/hakusanat/jumalanpilkka.html | Nimeke= Jumalanpilkka | Ajankohta=4.2.2009 | Julkaisupaikka=Uskonnonvapaus.fi | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Viitattu=8.9.2009}}</ref> Vuoden [[1889]] [[Suomen rikoslaki|rikoslaissa]] oli jumalanpilkkaa koskeva pykälä. Vuodesta 1890 eteenpäin enimmäisrangaistus jumalanpilkasta oli neljä vuotta vankeutta ja vuodesta 1970 eteenpäin kaksi vuotta.<ref name="Toivonen">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2000_04/jumalanpilkka.html | Nimeke=Jumalanpilkka taas kerran | Tekijä=Toivonen, Raimo | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=4–5/2000 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Viitattu=8.9.2009}}</ref>
 
Vuonna 1999 tuli voimaan Suomen rikoslain 17 luvun 10 § [[Uskonrauhan rikkominen|uskonrauhan rikkomisesta]]. Lain mukaan uskonrauhan rikkomisesta voidaan tuomita sakkoihin tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Uskonrauhan rikkomiseen syyllistyy mikäli<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001 | Nimeke=Rikoslaki 19.12.1889/39 | Julkaisu=Finlex | Julkaisija=Edita | Viitattu=8.9.2009}}</ref> ”julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä, tai meluamalla, uhkaavalla käyttäytymisellään tai muuten häiritsee jumalanpalvelusta, kirkollista toimitusta, muuta sellaista uskonnonharjoitusta taikka hautaustilaisuutta.” [[Uskonnonvapauslaki|Uskonnonvapauslain]] 2 §:n mukaisesti uskonnollisella yhdyskunnalla tarkoitetaan [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|evankelis-luterilaista]] tai [[Suomen ortodoksinen kirkko|ortodoksista kirkkoa]] tai rekisteröityä uskonnollista yhdyskuntaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.asianajajaliitto.fi/viestinta/oikeudellisia_uutisia/kotimaiset_tuomioistuimet/arkisto?333_m=1378 | Nimeke=I-SHO:2008:6 Uskonrauhan rikkominen – Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate | Ajankohta=3.7.2008 | Julkaisija=Suomen Asianajajaliitto | Viitattu=8.9.2009}}</ref> [[Vapaa-ajattelijain liitto]] on arvostellut rikosnimikettä tarpeettomana, koska muut lait suojelevat uskonnon harjoittamista häiritsemiseltä.<ref name="va">{{Kirjaviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Nimeke=Tieteellinen maailmankatsomus | Selite=Liite: Vapaa-ajattelijain liiton kannanotto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto | Vuosi=1980}}</br/>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2005_04/jumalanpilkan_maallinen_paluu.html | Nimeke=Jumalanpilkan maallinen paluu | Tekijä=Vainio, Janne | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=4/2005 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Viitattu=8.9.2009}}</ref>
 
== Ajatuksenvapaus koulussa ==
 
[[Suomen perustuslaki|Suomen perustuslain]] 11 §:n 2 momentin perusteella ketään ei voida velvoittaa osallistumaan vakaumuksensa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Tämän perusteella oppilasta ei voida velvoittaa osallistumaan [[Jumalanpalvelus|jumalanpalvelukseen]], uskonnolliseen [[päivänavaukseen]] tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen.<ref name="muistio">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.edu.fi/peruskoulu/uskonto/perusopetuslaki.pdf | Nimeke=Perusopetuslain muutoksen vaikutukset uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetukseen sekä koulun toimintaan | Julkaisija=Opetushallitus | Viitattu=26.1.2010 | Tiedostomuoto=PDF}}</ref>
 
Nykyinen käytäntö on, että oppilaan huoltaja ilmoittaa, jos oppilas ei osallistu uskonnon harjoittamiseen. Ilmoituksen voi tehdä kertaluontoisesti esimerkiksi kouluun ilmoittauduttaessa tai tapauskohtaisesti. Ilmoituksen jälkeen koulun on huolehdittava siitä, että oppilas ei osallistu kyseisiin tilaisuuksiin. Koululla on vastuu oppilaan turvallisuudesta myös silloin, kun oppilas ei osallistu koulun järjestämään uskonnolliseen tilaisuuteen. Koulu järjestää oppilaalle tilaisuuden ajaksi muuta toimintaa. Lukiossa ilmoituksen tekee oppilas itse.<ref name="muistio"/>
 
Suurin osa koulujen päivänavauksista on uskonnon harjoittamista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2004_0203/ihmisoikeudet_suomen_koululaitoksessa.html | Nimeke=Ihmisoikeudet Suomen koululaitoksessa | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Selite=artikkeli | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=2–3/2004 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijan liitto ry | Viitattu=22.12.2008}}</ref> [[Vapaa-ajattelijain liitto|Vapaa-ajattelijain liiton]] entinen pääsihteeri [[Erkki Hartikainen]] valitti [[YK:n ihmisoikeuskomitea]]lle, että lukion aamuhartaudet, kuten myös [[peruskoulu]]n päivänavaukset loukkaavat kirkkoon kuulumattomien oikeuksia. [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] korkein oikeus on kieltänyt päivänavaukset, koska ne rikkovat [[Yhdysvaltain perustuslaki|perustuslakia]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_01/suvaitsevuutta.html | Nimeke=Suvaitsevuutta? | Tekijä=Vainio, Janne | Selite=pääkirjoitus | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=1/2003 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijan liitto ry | Viitattu=22.12.2008}}</ref>
 
Vapaa-ajattelijain liitto on arvostellut kouluissa ja päiväkodeissa tapahtuvaa lasten ääneen [[rukoilu]]ttamista. Vapaa-ajattelijoiden mukaan rukoiluttaminen loukkaa lapsen perusihmisoikeuksiin kuuluvaa ajatuksenvapautta, jota tulee kunnioittaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kaleva.fi/uutiset/Kotimaa/Saako-lapsia-rukoiluttaa-paivakodissa_/819324 | Nimeke=Saako lapsia rukoiluttaa päiväkodissa? | Tekijä=Goman, Antti | Julkaisu=Kaleva | Ajankohta=15.10.2009 | Viitattu=2.11.2009}}</ref> Joissakin päiväkodeissa ja kouluissa on siirrytty käyttämään ei-uskonnollista ruokalorua.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.seinajoensanomat.fi/Uutiset/Viikon-puheenaihe/Ateisti-saa-paiskia-toita-Raamattu-vyohykkeella | Nimeke=Ateisti saa paiskia töitä Raamattu-vyöhykkeellä | Tekijä=Rintala, Krista | Julkaisu=Seinäjoen sanomat | Ajankohta=24.11.2010 | Viitattu=25.12.2010}}</ref>
 
== Katso myös ==
* [[Uskonnottomien syrjintä Suomessa]]
 
* [[Ajatuksenvapaus]]
* [[Laïcité]]
Rivi 84 ⟶ 22:
== Aiheesta muualla ==
{{Wikiuutiset-rivi|Euroopan ihmisoikeustuomioistuin kehotti Italiaa poistamaan koulujen ristiinnaulitunkuvat}}
* [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/ Vapaa-ajattelijain liitto ry]. Uskonnottomien etu- ja oikeusturvajärjestö.
* [http://www.dlc.fi/~etkirja/ Elämänkatsomustiedon oppikirjat]. Suomen ateistiyhdistys.
* [http://www.et-opetus.fi/ Et-opetus.fi]. Elämänkatsomustiedon opetuksesta.
* [http://www.uskonnonvapaus.fi/ Uskonnonvapaus.fi]. Tietoa ajatuksenvapaudesta.
 
=== Artikkeleita ===
 
* Erkki Hartikainen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2000_03/uskonnottomuus.html Jumaluusoppineet vastustavat uskonnottomuuden vapautta]. Vapaa ajattelija 3/2000.
* Erkki Hartikainen: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_04/eun_perustuslakiluonnos_syrjii_ateisteja.html EU:n perustuslakiluonnos syrjii ateisteja]. Vapaa ajattelija 4/2003.
* Juha Kukkonen: [http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Suomessa++syrjit%C3%A4%C3%A4n++uskonnottomia/HS20040613SI1VS07b23 ”Suomessa syrjitään uskonnottomia”]. Helsingin sanomat 13.6.2004.
* [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/old_kannanottoja/uskonnottomuusmediassa.html Miksi uskonnottomuus ei näy mediassa?] Vapaa-ajattelijain liitto 28.10.2004.
* Mikko Haapanen: [http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/El%C3%A4m%C3%A4nkatsomustiedon+opetukseen+on+joissakin+kouluissa+vaikea+p%C3%A4%C3%A4st%C3%A4/1135241864846 Elämänkatsomustiedon opetukseen on joissakin kouluissa vaikea päästä]. Helsingin sanomat 10.12.2008.
* Anne Savolainen: [http://turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2009-01-30,104:2:590438,1:0:0:0:0:0 Espoossa uskonnottomien saattotilaisuudet vain taivasalla]. Turun sanomat 30.1.2009.
 
{{tynkä/Yhteiskunta}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Ateistien_syrjintä”