Ero sivun ”Julkishallinto” versioiden välillä

7 merkkiä poistettu ,  11 vuotta sitten
p
kh
Ei muokkausyhteenvetoa
p (kh)
Julkishallinto voidaan käsittää erityisesti [[valtio]]n lainsäädännöllään luomaksi hallinta- ja hallintokoneistoksi, jonka tarkoituksena on edistää, auttaa, säännellä ja valvoa kansalaisten, kansalaisryhmien sekä kansalaisten muodostamien erilaisten [[yhteisö]]jen toimintaa. Suomessa julkishallinto koostuu pääasiassa valtion keskus-, alue- ja paikallishallinnosta sekä [[kunta|kuntien]] harjoittamasta paikallisesta kansanvaltaisesta itsehallinnosta. Suomen aluehallinto on kuntayhtymähallintoa maakuntien liittoja myöten eli välillistä kunnallishallintoa yhtä alla mainittua poikkeusta lukuun ottamatta.
 
Monissa maissa esiintyy ensinnäkin [[liittovaltio]]issa valtion keskus-, alue- ja paikallishallinnon ja välittömän ja välillisen paikallisen itsehallinnon lisäksi osavaltioiden keskus-, piiri- ja paikallishallintoa. On myös lukuisia sinänsä yhtenäisvaltioita Suomen tapaan, joissa kuitenkin toimii Suomen olosuhteista poiketen erityinen vaaleilla valittujen edustajien hallinnoima ja kenties myös oman verotusoikeutensa omaava alueellinen itsehallinto. Näin on asian laita esimerkiksi kaikissa muissa kolmessa suuressa [[Pohjoismaat|Pohjoismaassa]]. Suomessa tuollainen ratkaisu on voimassa perustuslainsäädännön tasoisin erityisjärjestelyin vain autonomisessa [[Ahvenanmaa]]n maakunnassa. Maailmassa on myös maita, joissa meidänSuomen oloistammeoloista poiketen kunnallinen itsehallinto on heikkoa valtiosta tyystin riippuvaisena tai sitä tuskin edes on.
 
==Julkishallinnon hierarkia==
 
==Julkishallinnon tehtävistä==
Julkishallinto kapeassa mielessä käyttää [[julkinen valta|julkista valtaa]] lainsäädännön rajoissa. Tosiasiallisina tehtävinään Suomen julkishallinto hankkii julkisyhteisöille ja monilla muille tahoille rahoitusta, välittää rahavirtoja [[Euroopan unioni]]sta ja unionille sekä rahoittaa lukuisia tahoja maan kansantaloudessa. Samoin jukishallinto suunnittelee ja valmistelee kansammekansan demokraattisesti valitsemien edustajien eli kansanedustajien ja kunnanvaltuutettujen päätöksiä ja panee niitä toimeen. Edelleen, julkishallinto kilpailuttaa ja tilaa hyödykkeitä - niin tavaroita kuin palveluja - eri tahoilta sekä tuottaa hyödykkeitä myös itse hyvinkin laajassa mitassa. Julkishallinto myös sääntelee muun muassa moninaisia elinkeinoja, teknisten normien noudattamista sekä kansalaisten monia käyttäytymisen muotoja sekä arvioi, kontrolloi ja valvoo, mitä lopulta tapahtuu. Huomattava osa julkishallinnon toimenpiteistä korjaa olosuhteita siihen suuntaan, joihin niiden on haluttu kenties jo alun perin kehkeytyvän.
 
==Julkishallinto ja [[julkinen johtaminen]]==
Vähitellen, suorastaan vuosikymmenten kuluessa, maassammeSuomessa on suodattunut vaikutteita yksityiseltä sektorilta ja erityisesti kansainvälisestä yritysmaailmasta ja sen kehitystä heijastelevasta [[liiketaloustiede|liiketaloustieteellisestä eli kauppatieteellisestä tutkimuksesta]] julkishallinnon kehittämiseen. Eräs tuon suodattumisen nimekkeistä on [[julkinen johtaminen]], joka on suora käännöslaina englannin kielestä alkuperänään ilmaus ''public management''. Erityisesti 1970-luvulta alkaen globaalisesti yleistyneenä niin sanottuna ''uutena julkisjohtamisena'', ''New Public Managementina'' eli lyhennenimekettä käyttäen NPM:nä julkisjohtamisella on ollut sekä ylistäjänsä että arvostelijansa.
 
==Katso myös==
25 319

muokkausta