Ero sivun ”Tuottavuus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Pilkkujen korjailua |
Pikku lisäyksiä |
||
Rivi 4:
Tuottavuus voidaan parhaiten määritellä yksittäisessä tuotantoprosessissa, jossa voidaan edellyttää, että tuotoksia ja panoksia mitataan harhattomasti. Tässä artikkelissa esitetään harhattomaan mittaukseen perustuva tuottavuuden määrittely. Taloudessa kiinnostuksen kohteena on myös useista tuotantoprosesseista koostuvien kokonaisuuksien tuottavuus kuten toimialojen ja koko kansantalouden tuottavuus. Toimialojen ja kansantalouden tilastoissa esiintyy aina tietojen yhdistelystä johtuvaa harhaisuutta, jonka määrä ja laatu on pyrittävä kriittisesti arvioimaan. Asiaa selostetaan tarkemmin artikkelissa [[tuottavuusmalli]].
[[File:Taloudellisen kasvun komponentit.png|thumb|
==Taloudellinen kasvu ja tuottavuus==
Rivi 42:
Tuotannon tulonjakoprosessi tarkoittaa tapahtumasarjaa, jossa laadultaan ennallaan pysyvien tuotteiden ja panosten yksikköhinnat muuttuvat aiheuttaen muutoksen tulonjaossa tuotteiden vaihdantaan osallistuvien kesken. Tulonjaon muutoksen suuruus on suoraan verrannollinen tuotosten ja panosten hintojen muutokseen ja niiden määriin. Tuottavuushyödyt jaetaan esimerkiksi asiakkaille alhaisempina tuotehintoina tai henkilöstölle suurempina palkkoina.
Tuotantoprosessi koostuu reaaliprosessista ja tulonjakoprosessista. Tuotantoprosessin menestymisen kriteeri ja tulos on [[kannattavuus]]. Tuotannon kannattavuus on se osuus reaaliprosessin tuloksesta, jonka tuottaja on tulonjakoprosessissa saanut pitää itsellään. Tuotantoprosessia kuvaavat suureet ovat kannattavuuden osatekijöitä tuottoja ja kustannuksia. Ne eroavat reaaliprosessin suureista siinä, että kannattavuuden osatekijät ovat nimellishintaisia eli päivän hintaan arvostettuja kun taas reaaliprosessin suureet ovat kiinteähintaisia.
Rahoitusprosessi tarkoittaa yrityksen rahoittamiseen liittyviä tapahtumia.
Rivi 60:
==Tuottavuusmalli==
[[Kuva:Tuottavuusmalli.png|thumb|
[[Tuottavuusmalli]]n <ref>Saari 2000</ref> <ref>Saari 2004</ref> <ref>Saari 2006a</ref> avulla reaaliprosessin, tulonjakoprosessin ja tuotantoprosessin tulokset voidaan laskea. Lähtökohtana on laskelma, jossa kannattavuuden mittarina käytetään lisäarvoa. Vain lisäarvolaskelma kelpaa lähtökohdaksi, jos halutaan mitata ja ymmärtää kannattavuuden ja tuottavuuden välistä yhteyttä tai halutaan ymmärtää reaali- ja liiketoimintaprosessin yhteyttä. Harhaton kokonaistuottavuuden mittaus edellyttää kaikkien tuotantopanosten huomioon ottamista ja lisäarvolaskelma on kannattavuuden laskelmista ainoa, joka täyttää tämän ehdon.
Rivi 66:
Laskentaa voidaan ymmärtää parhaiten soveltamalla taloustieteen ceteris paribus-sääntöä, jonka mukaan esitellään kerrallaan vain yhden tekijän muutoksen vaikutuksia tutkittavaan ilmiöön. Laskenta voidaan tästä syystä esittää vaiheittain etenevänä prosessina. Ensiksi lasketaan tulonjakoprosessin vaikutukset ja sen jälkeen reaaliprosessin vaikutukset tuotantoprosessin kannattavuuteen.
Laskennan ensimmäisessä vaiheessa erotetaan kannattavuuden muutoksesta (285,12-266,00=19,12) reaaliprosessin ja tulonjakoprosessin vaikutukset. Tämä tapahtuu yksinkertaisesti luomalla yksi apusarake (4), johon laaditaan lisäarvolaskelma jakson yksi määrin ja jakson kaksi hinnoin. Näin syntyy kannattavuuslaskelma, jossa sarakkeet 3 ja 4 kuvaavat tulonjakoprosessin muutoksen aiheuttamaa tulosvaikutusta ja sarakkeet 4 ja 7 reaaliprosessin muutoksen aiheuttamaa tulosvaikutusta. Laskelmasta voidaan osoittaa eri prosessien kannattavuusvaikutukset. Reaaliprosessin vaikutus koostuu tuottavuusmuutoksen ja volyymimuutoksen vaikutuksista seuraavasti:
{| class="wikitable"
Tämä tuottavuusmalli on säädettävä malli. Se tarkoittaa, että toisen mallin ominaisuudet voidaan asettaa tähän malliin, jonka jälkeen mittaus voidaan suorittaa tätä toista mallia simuloiden. Tuottavuuskirjallisuudessa on näitä tuotantofunktioon perustuvia [[tuottavuusmalli|tuottavuusmalleja]] seuraavat kolme: Courbois & Temple 1975 <ref>Courbois & Temple 1975</ref> Gollop 1979 <ref>Gollop 1979</ref> ja Kurosawa 1975 <ref> Kurosawa 1975</ref> <ref>Pineda 1990</ref> Mallien erot ovat lähinnä laskentatekniikassa ja havainnollisuudessa. Erot mittaustuloksissa ovat vähäiset.▼
|-
| Tuottavuusmuutoksen vaikutus || +41,12
|-
| Volyymimuutoksen vaikutus || +17,00
|-
| Reaaliprosessin vaikutus yhteensä || +58,12
|}
Tulonmuodostus kahden jakson välillä voidaan nyt selittää seuraavasti:
{| class="wikitable"
|-
| Kannattavuus 1. jaksolla || 266,00
|-
| Reaaliprosessin vaikutus|| +58,12
|-
| Tulonjakoprosessin vaikutus || - 39,00
|-
| Kannattavuus 2. jaksolla|| 285,12
|}
▲Tämä tuottavuusmalli on säädettävä malli.
==Tuottavuuden ja kannattavuuden yhteys==
Rivi 148 ⟶ 169:
Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Jyväskylän yliopisto| Tunniste = | www = | www-teksti = |
Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
*{{Verkkoviite | Tekijä = Saari, S.| Nimeke = Johtamistulos. Strategisen muutoksen mittaus ja analyysi teollisuusyrityksessä|
Osoite = http://www.mido.fi/index_tiedostot/Johtamistulos.PDF | Tiedostomuoto = PDF | Selite = |
Julkaisija = MIDO OY| Ajankohta = 1989| Viitattu = |
Kieli = }}
*{{kirjaviite|Tekijä=Saari, S.|Nimeke=Tuottavuuden mittaus osana kannattavuuden mittausta teollisuusyrityksessä: Mittausmenetelmien vertaileva tutkimus|Vuosi=2000|Julkaisija=TTKK.Väitöskirja|Tunniste=}}
*{{kirjaviite|Tekijä=Saari, S.|Nimeke=Tuottavuus. Teoria ja mittaaminen liiketoiminnassa. Tuottavuuden käsikirja|Vuosi= 2006a|Julkaisija=MIDO OY. 273 s.|Tunniste=}}
| |||