Ero sivun ”Suomen Aseveljien Liitto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Täydennetty |
||
Rivi 1:
'''Suomen Aseveljien Liitto''' (alkuperäiseltä nimeltään ''Suomen Aseveliliitto'') oli vuosina [[1940]]–[[1945]] toiminut, vapaaehtoista sotainvalidien, kaatuneiden omaisten ja siirtoväen avustustyötä tehnyt järjestö.
==Perustaminen==
Suomen Aseveljien Liitto perustettiin heti [[talvisota|talvisodan]] jälkeen. Järjestön tehtäväksi määriteltiin vaikeuksiin joutuneiden aseveljien, sotaleskien ja -orpojen, sotainvalidien sekä siirtoväen avustaminen. Sen katsottiin olleen vastavoima [[Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura]]lle, jota Neuvostoliitto tuki kaikella arvovallallaan. Suomen Aseveljien Liitolla oli vuoden 1944 lopussa eri puolilla maata 710 jäsenyhdistystä, joissa oli jäseninä noin 200 000 miestä ja 40 000 naista. Toimintansa aikana järjestö hankki rintamamiehille vapaaehtoista tietä noin 4 600 tilaa ja antoi ammattikoulutusta noin 2 000 sotaleskelle. Järjestö käytti avustustoimintaansa kaikkiaan noin 165 miljoonaa markkaa (nykyrahassa noin 15 miljoonaa euroa) ja se vaikutti pika-asutuslain säätämiseen vuonna 1940. Järjestön pääsihteerinä olivat tohtori [[L. Arvi P. Poijärvi]] ja hänen jälkeensä poliitikkona myöhemmin erittäin tunnettu [[Väinö Leskinen]].▼
Suomen Aseveljien Liitto perustettiin heti [[talvisota|talvisodan]] jälkeen. Järjestön tehtäväksi määriteltiin vaikeuksiin joutuneiden aseveljien, sotaleskien ja -orpojen, sotainvalidien sekä siirtoväen avustaminen. Sen katsottiin olleen vastavoima [[Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura]]lle, jota Neuvostoliitto tuki kaikella arvovallallaan.
Perustamiskokous järjestettiin Helsingissä [[Säätytalo]]lla 4. elokuuta 1940. Kokoukseen osallistui kaikkiaan noin 200 aseveliyhdistyksen edustajaa kautta Suomen. Koukous kutsui [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|marsalkka Mannerheim]]in Liiton ensimmäiseksi kunniajäseneksi. Puheenjohtajaksi valittiin kenraalimajuri [[Paavo Talvela]] ja liittotoimikuntaan eri yhteiskuntaryhmien edustajia, joista monet tulivat tunnetuksi myöhemmin polittisessa ja muussa toiminnassa.
Toimikunnan varapuheenjohtajaksi valittiin [[SAK]]:n sihteeri [[Jorma Tuominen]] ja toiseksi varapuheenjohtajaksi aseveliliikkeen aatteellisiin kysymyksiin perehtynyt kouluneuvos [[L. Arvi P. Poijärvi]]. Kun Poijärvi valittiin liiton pääsihteeriksi, puheenjohtajistoon valittiin professori [[Nils Osara|N.A. Osara]].
Liittotoimikunnassa oli puheenjohtajiston lisäksi yhdeksän jäsentä:
* maanviljelijä, vänrikki [[Mikko Asunta]], 1940-45,
* fil.maisteri, kapteeni [[Jarl Gallén]], 1940-44,
* toimistopäällikkö, ylimatruusi [[Vilho Lehtonen]], 1940-45,
* kansanedustaja [[Antti Rantamaa|Antti J. Rantamaa]], 1940-43,
* fil.maisteri, kapteeni [[Jussi Saukkonen]], 1940-43,
* kenr.luutnatti [[Wiljo Einar Tuompo|W.E. Tuompo]], 1940-45,
* puuseppä, alikersantti [[Veikko Helle]], 1940-45,
* toimittaja, majuri [[Kalle Lehmus]], 1940-43,
* järjestösihteeri, luutnantti [[Väinö Leskinen]] 1940-43.
Järjestön Aseveli-lehden toimittajana oli alkuvaiheessa myöhemmin tunnettu sosiaalidemokraattinen poliitikko, kapteeni [[Unto Varjonen]].
== Jäsenistö ==
▲
== Lakkautus ==
Suomen Aseveljien Liitto lakkautettiin [[Suomen Kommunistinen Puolue|Suomen Kommunistisen Puolueen]] ja [[valvontakomissio]]n vaatimuksesta tammikuussa 1945, koska nämä katsoivat sen välirauhansopimuksessa tarkoitetuksi "[[Fasismi|fasistiseksi]]" järjestöksi. Valvontakomission poliittinen neuvonantaja [[Pavel Orlov]] ilmoitti lisäksi, että komissio katsoi liiton pyrkivän vaikuttamaan tulossa olleiden [[eduskuntavaalit 1945|eduskuntavaalien]] tulokseen. Porvarilliset ja sosialidemokraattiset sanomalehdet tuomitsivat jyrkin sanoin liiton lakkauttamisen.
Rivi 7 ⟶ 32:
== Lähteet ==
* Otavan iso tietosanakirja, osa 8 (1964)
* ''Aseveljien aika'' (Keijo K. Kulha), Kaatuneiden muistosäätiö, Porvoo, 1980.
* ''Jatkosodan Pikkujättiläinen'' (toim. Jari Leskinen ja Antti Juutilainen), WSOY 2005
| |||