Ero sivun ”Luova talous” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p viit.head |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 15:
Luovaa taloutta määriteltäessä on huomioitava, että sille ei olemassa yhtä, yhdessä sovittua, selkeää määritelmää. Luovan talouden määritelmä muuttuu alati sen mukaan, kuka sitä käyttää ja mistä näkökulmasta. Kirveennummi<ref>Kirveennummi, A. 2010. Toward the Future with the Creative Economy. Saatavilla osoitteessa: http://www.tem.fi/files/26880/Toward_The_Future_With_The_Creative_Economy_2010.pdf. Viitattu 1.2.2011.</ref> tiivistää asian teoksessaan ”Toward the future with the creative economy” näin: “It has to be pointed out that the concept of creative industries is a broader concept that perhaps is most suitable for making an incoherent sector more visible. As a whole, it is a concept that is difficult to define and that does not always fit the surrounding complex reality, where not only the boundaries of industries but also the boundaries of the economy are blurred and renegotiated.”
==Yhteistyö eri toimialojen rajapinnassa==
Luovat alat voivat vahvistaa muiden toimialojen ja koko maan kilpailukykyä.<ref>http://www.tem.fi/files/19795/Luovat_alat.pdf </ref> Luovien alojen ja kulttuurin katsotaan edistävän myös taloudellista ja sosiaalista kehitystä sekä innovaatioita ja koheesiota.<ref>http://ec.europa.eu/culture/key-documents/doc873_en.htm</ref> Työvoima- ja elinkeinoministeriön luovat alat parantavat kilpailukykyä erityisesti animaation, muotoilun, mainonnan ja viestintäalan tuottamien palveluiden kautta.<ref>http://www.tem.fi/files/19795/Luovat_alat.pdf </ref> Esimerkkejä toimialojen yhteistyöstä Helsingin kauppakorkeakoulun erillisyksikköjen Pienyrityskeskuksen ja Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskuksen tutkimuksesta<ref>Nikula, P., Penttilä, A., Kupi, O., Urmas, J., Kommonen, K. 2009. Sirpaleisuudesta kilpailukyvyn keskiöön. Asiantuntijoiden näkemyksiä luovien alojen kansainvälistymisestä. Helsinki School of Economics. Mikkeli Business Campus. Publications N-84. Saatavilla osoitteessa: http://www.pyk.hkkk.fi/tutkimus/N-84_Julkaisun_e-versio.pdf. Viitattu 16.2.2011. </ref>:
* '''Teollinen tuotanto:''' Esimerkiksi muotoilu on jo kauan yhdistetty teolliseen tuotantoon.
* '''Rakentaminen:''' Rakentamisessa on arkkitehdin lisäksi muita suunnittelijoita sisustusarkkitehdistä LVI-suunnittelijaan ja rakennusurakoitsijaan, joiden avulla itse rakennusprosessi toteutetaan. Lisäksi talonrakentamisessa voisi tuottaa älykkään asumisen tuotekokonaisuuksia globaaleille markkinoille.
* '''Prosessiteollisuus ja aseteollisuus:''' Prosessiteollisuus ja aseteollisuus käyttävät paljon animoituja simulaatioita.
* '''Sosiaali- ja terveysala:''' Vanhusten palveluihin voisi yhdistää pelialan kehittämällä vanhusten palvelutaloihin esimerkiksi dementoituneiden elämän helpottamiseksi pelinomaisia ratkaisuja. Esim. tanssia voitaisiin hyödyntää hyvinvointipalveluina.
* '''Matkailuala:''' Esimerkiksi elämystuotanto ja maaseudun elinkeinot voisi kytkeä turismiin.
'''Lotte Darsonin''' (2004)<ref>Darson, L. 2004. Artful Creation – Learning Tales of Arts-in-Business. Teokseen on viitattu julkaisussa: Mäkirintala, E. Taidetaustaisen osaamisen hyödyntäminen yritysten kilpailukyvyn vahvistamisessa. Luovan Suomen julkaisuja. Luova Suomi / Cupore 2009. Saatavilla osoitteessa: http://www.luovasuomi.fi/images/stories/Taidetaustainen_osaaminen_Makirintala_final_291009.pdf </ref> mukaan liike-elämä voi hyödyntää taidetta näin:
* '''Taide koristeena''' – taideteoksia aulassa ja seinillä, kuvia toimiston seinillä jne.
* '''Taide viihteenä''' – liike-elämä esim. jakaa kulttuurisetelejä tai pääsylippuja esityksiin tai tuomalla esiintyjät työpaikalle, asiakastilaisuuksiin jne.
* '''Taide välineenä''' – tiimin rakentamisessa, vuorovaikutus- ja esiintymistaitojen kehittämisessä, johtamisvalmennuksessa, ongelmanratkaisu- ja innovointiprosesseissa jne.
* '''Taide strategisen transformaation työkaluna''' – taide integroidaan sellaisille liike-elämän alueille kuten visiot ja arvot, luovuus ja innovatiivisuus, brändi, markkinointi ja asiakassuhteet.
'''Sanottua luovasta taloudesta:'''
''”Porukka [luovan alan osaajat] pitäisi nähdä osaksi laajaa verkostoa, jossa sen osaamisella on keskeinen rooli. Luova työ on tuotekehityksen, uuden liiketoiminnan ja kasvun ytimessä. Luovilla konsepteilla ei korvata metsäteollisuuden rakennemuutoksen miljardeja, mutta ne voivat kehittää entistä monimuotoisempaa, luovaa ja kansainvälisiä osaajia houkuttelevaa yritystoimintaa Suomeen.”'' '''Irma Patala, Finpron toimialajohtaja ja Luovimo-hankkeen vetäjä. <ref>Patala, I. Kauppalehti, 4.2.2010. Luova työ on kasvun ytimessä http://www.finpro.fi/fi-FI/Business/Programs/Luovimo/Kolumni+Irma+Patala.htm </ref>'''
''”Luova kasvu koskee meitä kaikkia ja taitelijoiden tilanteen parantaminen ei paranna ainoastaan taitelijoiden tilannetta vaan parantaa Suomen mahdollisuutta pärjätä tulevaisuudessa. --- Suomen tulevaisuus on aineettomissa asioissa, osaamisessa ja tietotaidossa ja nimenomaan luovuudessa ja silloin ajatus tämmöisen yhteiskunnan luovan ilmapiirin kehittämisestä pitäisi olla keskiössä ja siinä pitäisi taitelijat saada asialle”''' '''Tarja Cronberg, tohtori.''' <ref>Cronberg, T. YLE Areena, Kultakuume: Luovan talouden 11 käskyä. 22.11.2010. http://areena.yle.fi/audio/1466871 </ref>
''”Tämä ei myöskään tarkoita sitä, että luovutaan kaikesta teollisesta toiminnasta ja tuotetaan vain aineettomia palveluita - päinvastoin. Kyse on ajattelu- ja toimintamallien muutoksesta, joka luo myös lähtökohdat teollisen toiminnan kehittämiselle. Keskeistä on asiakkaan näkökulman ja tarpeiden korostuminen ja lisäarvoa luovat ratkaisut, joissa yhdistyy aineellisia ja aineettomia elementtejä. Vanha jaottelu teollisiin tuotteisiin ja palveluihin on menettänyt merkityksensä. Kone ja Normet ja eräät muut suomalaiset teollisuusyritykset ovat tätä tietä jo käyneet.”'' '''Sitra. 2010. Elinvoimainen Suomi'''.<ref>http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/Elinvoimainen%20Suomi.pdf</ref>
''”Suomen taloudellinen tulevaisuus on siinä, että se kehittyy todelliseksi luovaksi tietämystaloudeksi. Tietämystalouden rakenteet ovat hyvin toisenlaisia kuin nykyiset teolliset rakenteemme. Suurten yritysten rinnalla toimii runsaasti joustavia ja nopeasti reagoivia pieniä ja keskisuuria innovatiivisia yrityksiä. Yritykset verkottuvat ja luovat yhdessä innovaatioita. Teknologiateollisuuden rinnalla toimii vahvistuva palvelusektori. Myös luonnonvaroja osataan jalostaa uudentyyppisiksi tuotteiksi. Luovan talouden tunnusmerkki on kyky jatkuvaan uudistumiseen ilman pitkälle menevää ohjausta.”'' '''Antti Hautamäki, innovaatiotoiminnan tutkimusprofessori, Jyväskylän yliopisto.'''<ref>Antti Hautamäki, Suomen Kuvalehti 4/2009. http://suomenkuvalehti.fi/blogit/eri-mielta/hautamaki-kohti-luovaa-tietamystaloutta. Viitattu 1.2.2011.</ref>
== Viitteet ==
| |||