'''Samuil Jevgenjevitš Feinberg''' ({{k-ru|Самуил Евгеньевич Фейнберг}}, s.; [[26. toukokuuta]] [[1890]] [[Odessa]] – k. [[22. lokakuuta]] [[1962]] [[Moskova]]) oli [[Venäjä|venäläinen]] säveltäjä ja pianisti. Säveltäjänä Feinberg tunnetaan erityisesti kahdestatoista pianosonaatistaan, pianistina taas [[Johann Sebastian Bach]]in ''[[Das wohltemperierte Klavier]]in'' kokonaislevytyksestä (1959) ja monien [[Aleksandr Skrjabin]]in teosten, mm. pianokonserton, 2., 4. ja 5. pianosonaatin sekä masurkkojen, levytyksistä. Feinberg laati myös useita pianosovituksia, mm. [[Pjotr Tšaikovski]]n kuudennen sinfonian scherzo-osasta ja etenkin Bachin [[koraali|koraaleista]]. Pianonsoittoa koskevia näkemyksiään Feinberg esitti postuumisti julkaistussa kirjassaan ''Pianizm kak iskusstvo'' ("Pianonsoitto taiteena", 1962), jota [[Heinrich Neuhaus]]in ''Pianonsoiton taide'' -teoksen ohella pidetään alan klassikkona.
Feinberg sai [[Stalin-palkinto|Stalin-palkinnon]] palkinnon vuonna 1946 toisesta pianokonsertostaan.
